Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Lisännyt myös väärän tiedon leviämistä" – Olli Lindholmin kuolema näkyy yhä huimasti sairaaloiden lähetemäärissä

Muusikko Olli Lindholmin helmikuinen kuolema näkyy edelleen lähetemäärissä muun muassa Vantaan Peijaksen sairaalassa.

– Uniapnealähetemäärät ovat kasvaneet kevään aikana jopa 30 prosenttia. Se on erittäin paljon, vahvistaa Husin sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Eeva-Maija Nieminen Peijaksen sairaasta.

Niemisen mielestä on hyvä, että tietoisuus uniapneasta lisääntyy.

– Lindholmin kuolema on valitettavasti lisännyt myös uniapneaa koskevan väärän tiedon leviämistä.

Hän kertoo kohdanneensa vastaanotolla potilaita, jotka pelkäävät kuolevansa uniapneassa esiintyvään hengityskatkokseen.

– Uniapnea lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, mutta uniapneaan ei kuole, korostaa Nieminen.

Yksi uniapnean oireista on päiväaikaan esiintyvä voimakas väsymys. Potilas nukahtelee paikoissa, joissa ei pitäisi nukahtaa, vaikkapa autoa ajaessaan. Mutta väsymykseen voi olla myös muita syitä, muistuttaa Nieminen.

– Jos nukkuu joka yö vain viisi tuntia ja tarvitsisi unta seitsemästä kahdeksaan tuntiin, niin silloin on varmasti päivällä väsynyt. Väsymystä aiheuttavat uniapnean lisäksi myös monet muut sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ja diabetes.

Kaksi kolmasosaa uniapneapotilaista on ylipainoisia. Painonpudotus onkin yksi uniapneapotilaille usein suositelluista itsehoitokeinoista.

– Ylipainoisilla jo 5–10 prosentin painonpudotus korjaa usein lievää tai keskivaikeaa uniapneaa. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät kaikki uniapneapotilaat ole ylipainoisia.

Uniapneaa hoidetaan muun muassa maskilla, asentohoidolla ja hammaskiskoilla.

– Ainoastaan hammaslääkärin tekemän hammaskiskon on todistettu tehoavan uniapnean hoidossa. Hammaskiskolla hoidetaan vain lievää uniapneaa.

Markkinoilla on myös muita kuin hammaslääkärin tekemiä hammaskiskoja, mutta niiden tehosta ei ole Niemisen mukaan mitään todisteita.

– Myökään erilaisten suihkeiden tai nenälaastareiden tehoa ei ole todistettu. Ne ovat ihan höpöhöpöä.

Lisääntyneet lähetemäärät näkyvät Peijaksessa siinä, että uniapneasta kärsivä joutuu odottamaan hoitoon pääsyä. Jonossa on kuitenkin ohituskaista.

– Ammattiautoilijat hoidetaan kiireellisesti, koska uniapnea on merkittävä riskitekijä liikenteessä.

Peijaksen sairaalassa on käytössä myös Uniapnea-digihoitopolku.

– Sitä kautta voi saada monenlaista tietoa uniapneasta. Digihoitopolku mahdollistaa myös lääkärin tai hoitajan ja potilaan välisen kommunikaation etäyhteydellä.