Tämä ikävä suolistosairaus piinaa yhä useampaa suomalaista – apua etsitään nyt ulostekapseleista

LAURI PAJULA

Colitis ulcerosa ja Crohnin tauti kuuluvat IBD-sairauksiin. Ne ovat autoimmuunisairauksia, joissa ihmisen oma puolustusjärjestelmä hyökkää itseään vastaan.

Ibd alkaa olla niin yleinen, että siitä voidaan kohta puhua kansantautina. Työikäisistä noin prosentti sairastaa tulehduksellisia suolistosairauksia.

Ruokavalion merkitystä tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa on tutkittu, mutta tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia.

Sisätautien erikoislääkäri, gastroenterologi Samuli Nissinen Hämeenlinnan keskussairaalasta kertoo suomalaisen yleisen ruokavaliosuosituksen oikein noudatettuna olevan paras useimmille ibd-potilaille.

– Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on hyväksi suoliston hyvälle mikrobikannalle.

– Jos ibd-potilaat haluavat, ohjaan heidät diagnoosin jälkeen ja myöhemminkin käymään ravitsemusterapeutilla, hän kertoo.

Lievää Crohnin tautia sairastava voi pärjätä ilman lääkitystä parantamalla ruokavaliota.

Taudin ehkäisemiseksi Nissinen nostaa esimerkkinä esiin antibioottien välttämisen lapsien kohdalla silloin, kun niitä ei välttämättä tarvitse, ja toisaalta tupakoinnin välttämisen.

– Tulehdus alkaa usein jonkun ympäristöstä tulevan laukaisevan tekijän eli triggerin vaikutuksesta, Nissinen kertoo.

Ulosteensiirrolla on saatu alustavasti hyviä tuloksia haavaisen paksusuolen tulehduksen hoidossa. Ulosteensiirtoja ibd-hoidoissa tutkitaan Suomessakin.

Gastroenterologi Nissisen kertoo, että ulosteensiirtoja tehdään jonkin verran clostridium difficilen aiheuttamaan ripuliin, jossa se on tehokkain hoito.

– Muissa tarkoituksissa ulosteensiirto ei ole vielä hyväksytty hoitomuoto, hän toteaa.

Haavaisen paksusuolen hoidossa ulosteensiirrolla on saatu alustavasti hyviä tuloksia, mutta asia ei ole yksinkertainen: Ulosteensiirto ibd-hoidossa ei vaikuta onnistuvan yhdellä hoidolla, eli siirtoja pitää tehdä useita ja ulosteensiirtoihin pitää liittää mukaan todennäköisesti tehokas lääkehoito.

Hoidon tehoa ja turvallisuutta tutkitaan parhaillaan.

– On havaittu, että eri ihmisten ulosteissa on ibd-hoidon kannalta eroja. Yksi ulosteen luovuttaja on niin sanottu superluovuttaja ja hänen ulosteellaan saadaan hyviä hoitotuloksia, kun taas toisen ihmisen ulosteella ei ole tehoa ollenkaan, Nissinen summaa ulosteensiirron tutkimuksen tilaa ibd-hoidoissa.

Myös suun kautta otettavia ulostekapseleita tutkitaan yhtenä hoitomuotona. Tulevaisuudessa siihen saadaan enemmän vastauksia, kun tutkimukset etenevät.

D-vitamiinin vaikutusta ibd:n syntyyn ja siten taudin kulkuun on tutkittu paljon. Nissinen on työssään havainnut, että matala d-vitamiinipitoisuus on yleistä ibd:tä sairastavilla.

Välimuotoista Crohnin tautia sairastava jokelalainen Kati Turunen kertoo mielipiteitään sairastavan arjesta verkkojutussamme. Lue juttu Turusesta Aamupostin verkkosivuilta.

Ibd-sairaudet

Ibd-sairaudet, eli krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet naisilla ja miehillä voimakkaasti koko teollistumisen aikakauden ajan. Syitä suolistosairauksien yleistymiselle ei tiedetä, vaikka tutkimusta on paljon. Ibd-sairauksia on noin 50 000 suomalaisella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.