Suomen valtion ensi vuotta koskeva talousarvio saatiin kasaan eilisessä budjettiriihessä.
– Talouskasvun kannalta tilanne näyttää, jos ei nyt järisyttävän huonolta, niin tummia pilviä on taivaalla, varsinkin globaalissa taloudessa, pääministeri Antti Rinne sanoi.
Rinteen mukaan budjetissa päätettiin muun muassa toimenpiteistä, jotka liittyvät investointiasteen nostamiseen. Samalla tehtiin päätöksiä, jotka vaikuttavat pienten ja keskisuurten yritysten halukkuuteen palkata väkeä.
Budjetti toteuttaa myös esimerkiksi hallituksen tavoitteita eriarvoisuuden poistamiseksi.
– Riihi oli tosiaan verrattain selkeä. Haasteellinen tilanne budjetin tekemisessä on se, että maailmantalouden tilanne on tällä hetkellä vaikeasti ennustettavissa, totesi valtiovarainministeri Mika Lintilä
Rinteen hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020 rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa sekä lisää osaamista ja osallisuutta koko Suomessa.
Perheiden asemaa, perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä parannetaan. Lisäksi hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Aktiivimallin leikkuri poistetaan.
Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Hallituksen työllisyystoimilla haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä.
– Työnhakijoiden tilanteet ovat hyvin erilaisia ja siksi uudistamme työnhaun palveluita entistä henkilökohtaisemmiksi. Yhden koon ratkaisu ei sovi kaikille, vaan palvelujen pitää vastata yksilöllisiin tarpeisiin, työministeri Timo Harakka korostaa.
Työllisyyspaketilla palveluita uudistetaan entistä yksilöllisemmiksi. Lisäksi vähennetään työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa ja nopeutetaan ulkomaisen työvoiman rekrytointia.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan hallitusohjelman mukaisesti 60 miljoonalla heti vuodesta 2020 alkaen. Tämän lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan vuonna 2020, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla.
Luonnonsuojelun määrärahoja lisätään ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla, josta osa on pysyviä ja osa kertaluonteisia menoja. Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.
Hallitusohjelmaan perustuvan vuoden 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa.