Viime vuonna Keskusrikospoliisi tuki paikallispoliisilaitoksia 341 uhkatapauksen estämisessä ja selvittämisessä, kertoi KRP tänään.
Suurin osa tapauksista hoidetaan kokonaan paikallispoliisissa, joten tarkkoja tilastoja uhkatapausten määristä ei ole saatavissa. Keskusrikospoliisin rooli on tukea paikallispoliisia tarvittaessa.
Keskusrikospoliisin tietoon tulee esimerkiksi muutamia kymmeniä koulu-uhkaustapauksia vuodessa, mutta todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi, sillä vain vakavimmat tapaukset tulevat Keskusrikospoliisin tietoon.
– Näistä vakavista tapauksista merkittävin osa on huolta aiheuttavia, mutta harva päätyy konkreettisella tasolla suunnittelemaan tai valmistelemaan joukkosurman toteuttamista, kertoo rikostarkastaja Arto Tuomela Keskusrikospoliisista.
Iso osa uhkauksista on ajattelemattomuuttaan tehtyjä, mutta viranomaiset ottavat ne alusta asti vakavasti.
Eniten kouluun liittyviä uhkauksia esitetään yläkouluissa, mutta uhkauksia tulee ilmi myös lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja satunnaisesti myös alakouluissa.
Myös korkeakouluihin, eli yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tulee jonkin verran koulu-uhkauksia.
– Poliisi suhtautuu kaikkiin uhkauksiin vakavasti ja tutkii ne huolellisesti. Iso osa koulu-uhkauksista osoittautuu ajattelemattomuudeksi, Tuomela kertoo.
Poliisi tekee yhteistyötä koulu-uhkausasioissa muun muassa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa.
Avainasemassa on, että poliisi saa tietoa mahdollisesti uhkaavista henkilöistä. Tähän on pyritty muun muassa lainsäädäntöä kehittämällä.
Poliisi ei ota kantaa Kuopion tapauksen taustatekijöihin.
Yleisellä tasolla on havaittu, että useita uhkatapauksia yhdistää se, että teot eivät tyypillisesti ole hetken päähänpistoja, vaan niiden taustalla on pidempi prosessi, jossa korostuvat uhkaavan henkilön elämän henkilökohtaiset ongelmat.
– Useimmiten nämä henkilöt suunnittelevat tekoa pitkään ennen toteutusta. Suunnittelu kestää useimmiten kuukausia, joskus jopa vuosia, Tuomela kertoo.
Taustalla on tyypillisesti usein sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia.
– On kuitenkin tärkeä huomioida, että mielenterveysongelmat eivät sellaisenaan tee ihmisestä vaarallista, Tuomela muistuttaa.
Henkilöitä ajaa usein vääryyden kokemus ja katkeruus muita ihmisiä kohtaan, mikä johtuu erityisesti ulossulkemisen ja sosiaalisen eristäytymisen kokemuksista.
– He eivät välttämättä ole koulukiusattuja, mutta heillä on sosiaalisen eristäytymisen kokemus, eli kokemus siitä, että muut eivät halua olla heidän kavereitaan, Tuomela kertoo.
Useita tapauksia on yhdistänyt se, että ulossulkemisen ja sosiaalisen eristäytymisen kokemus on syy henkilöiden kostoajatuksiin ja näihin kokemuksiin haetaan ratkaisua väkivallan ja jonkinlaisen koston kautta.
– Heillä ei usein ole minkäänlaista rikoshistoriaa eikä heillä ole aikaisempaa häiriökäyttäytymistä. Henkilöt pääsääntöisesti ihailevat vakavaa väkivaltaa ja ihannoivat aikaisempia vakavan väkivallan, kuten joukkosurmien ja koulusurmien, tekijöitä, Tuomela kertoo.