Poliisi on tänään kertonut ikäihmisiä huijaavien rikollisten toiminnasta Suomessa vuonna 2019.
Virkavalta on tiedotteessaan tiivistänyt kaikista huijausrikoksista kuusi yleisintä mallia, jotka vanhusten ja heidän omaistensa on syytä tunnistaa.
Valepoliisi-ilmiössä rikoksentekijä lähestyy uhria yleensä soittamalla, poliisina esiintyen.
Uhrille on kerrottu pankkitilin olevan vaarassa ja sieltä ollaan siirtämässä rahaa, jolloin poliisi tarvitsisi pankkitunnukset tämän estämiseksi.
Rakkauspetokset ovat ilmiö, jossa huijari on yleensä ottanut yhteyttä rikoksen uhriin sosiaalisessa mediassa.
Rikoksentekijä on usein esittäytynyt sotilaaksi, lääkäriksi tai muuksi ulkomailla työskenteleväksi henkilöksi ja hän alkaa nopeasti pyytää jollakin verukkeella rahaa.
Verukkeita voivat olla esimerkiksi tapaaminen, suuren rahasumman saaminen, jokin ongelma tai jopa hengenhätä, johon hän on kertomansa mukaan joutunut.
Pin-koodien urkinta rahannostoautomaatilla tai kaupan kassalla on eräs varsinkin ikäihmisiin kohdistunut rikosilmiö.
Uhrin pin-koodi on urkittu nostotapahtuman aikana selän takaa, ja nostotapahtuman loppuvaiheessa rikoksentekijä on koputtanut uhria olkapäälle osoittaen, että tältä on tippunut rahaa maahan.
Kun uhri on kumartunut nostamaan pudonneen rahan maasta, on rikoksentekijä ottanut kortin automaatista ja vaihtanut sen toiseen pankkikorttiin – usein aiemmin anastettuun – jolloin uhri ei ole heti tajunnut tulleensa huijatuksi.
Pankkien tietojenpäivityshuijauksissa pankin nimissä on lähetetty sähköposti, jossa pyydetään päivittämään tietoja esimerkiksi tietoturvan takia.
Sähköpostilinkkiä käyttäen tai tekstiviestillä lähetetyn linkin kautta uhri on ohjattu valesivustolle, jossa pyydetään syöttämään pankkitunnukset ja sitä kautta pankkitunnukset on saatu rikollisten haltuun.
Halaushuijaukset ovat ulkomaalaisten rikollisryhmien tekeminä kesäinen ilmiö, joissa tullaan ensin kysymään ohjetta esimerkiksi sairaalaan.
Uhria on halattu kiitoksena tai lahjoittamalla rihkamakoru, ja siinä yhteydessä anastettu uhrilta kello, koru tai lompakko. Tekotapa on usein niin hienovarainen, ettei uhri heti huomaa joutuneensa rikoksen uhriksi.
Sukulaispoikahuijauksissa soitetaan uhrille ja kerrotaan olevan esimerkiksi tämän tyttärenpoika, pojanpoika tai vävy, tai annetaan uhrin ensin arvuutella, että "eks sä tiedä kuka mä olen". Kun uhri arvaa, niin ollaankin juuri hän.
Ikäihmiselle kerrotaan jotakin järkyttävää joka herättää auttamishalun, esimerkiksi kolarista jonka hoitamiseksi tarvitaan heti rahaa.
– Suhtaudu aina epäilevästi tuntemattomien rahapyyntöihin, vaikka tarina olisi kuinka tunteisiin vetoava tahansa. Jos lähetät rahaa, et todennäköisesti saa niitä takaisin, poliisi ohjeistaa tiedotteessaan.