Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tamperelaisen vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Yhä harvempi nuori ajaa ajokortin eikä uusia ammattikuljettajia löydy – "Ei kiinnosta"

Ajokortin ajavien nuorten määrässä on viime vuosina ollut havaittavissa selkeä laskusuhdanne.

– Vähennystä on nähtävissä joka vuosi kaikissa ikäluokissa, vahvistaa Traficomin asiantuntija Marjo Immonen

Immonen toteaa, että vaikka järisyttävän isoista muutoksista ei vielä puhutakaan, kortin ajavien määrä vähenee kaikissa Suomen kaupungeissa.

– Ikäluokat pienenevät ja monet jättävät kortin ajamatta ekologisista syistä, Immonen sanoo.

Hän ei usko, että hinta on tällä hetkellä kovinkaan vahvasti vaikuttava tekijä. Ajokorttiuudistus vuonna 2018 tiputti ajokortin hintaa.

– Nyt kortin saa halvimmillaan noin 1000 eurolla.

Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa B-luokan ajokortin suoritti vuonna 2016 18-vuotiaana yhteensä 968 henkilöä. Viime vuonna kortin ajoi yhteensä 753 18-vuotiasta, eli 215 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2016. Koko Suomessa B-kortin ajoi 59 977 henkilöä vuonna 2016 ja viime vuonna marraskuun loppuun mennessä 56 897. 17-vuotiaan mahdollisuus saada ajo-oikeus ikäpoikkeusluvalla kevennettiin lakiuudistuksen myötä. Tämä tuo uuden ikäryhmän tilastoihin.

Ammattikuljettajia on vaikea löytää. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimussihteeri Jyrki Halvari ei kuitenkaan usko siihen, että syynä olisi ajokorttien vähentynyt määrä.

– Ne, joita kuljetusala kiinnostaa, ajavat kortin. Ongelma on se, että ala ei kiinnosta. Ammattikuljettajia on vaikea saada koulutuksiin, töihin ja pysymään töissä. Vaikein tilanne on linja-autokuljettajien kohdalla, Halvari toteaa.

Tähän vaikuttaa alan luonne.

– Kuljettajan työ on aika kovaa. Päivät ovat pitkiä ja tahti tiivistä. Yöpymisiä tulee usein ympäri Suomen.

Halvarikertoo, että AKT:n lisäksi huolissaan ovat Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Suomen Logistiikka-alan liitto.

–  Olemme liitoissa tuoneet esille sitä, että kannattaisi kiinnittää huomiota päivien pituuteen. Jos ala muuten houkuttelee, mutta sitä ei jaksa tehdä, niin onhan se selvä, että työntekijöitä on vaikea saada pysymään.

Kuljetus R.Stenvall Oy:n toimitusjohtaja Kati Stenvall-Jauhiainen toteaa, että uusista kuljettajista on huutava pula. Tilanne huolettaa, sillä parin vuoden sisällä yrityksen vanhimpia kuljettajia jää eläkkeelle, ja lisää tekijöitä olisi löydyttävä.

– Palkkaamme työntekijät suoran yrityksemme palvelukseen, mutta aina välillä henkilöstövuokrausyritykset haluavat tulla käymään. Hekin myyvät ei-oota.

Stenvall-Jauhiainen uskoo, että yksi iso syy ammattikuljettajien määrän vähentymiselle on vuonna 2009 voimaan tullut on ammattipätevyysvaatimus, jossa tavara- tai henkilöliikenteen kuljettajilta vaaditaan ajokortin lisäksi ammattipätevyys sekä ammattipätevyyden ylläpitäminen viidellä koulutuspäivällä aina viiden vuoden jaksoissa.

– Jokainen kurssi maksaa, ja se tekee kortin ajamisen ja ylläpitämisen kalliiksi, Stenvall-Jauhiainen sanoo. Tätä tukevat Traficomin lukemat. Vuodesta 2002 vuoteen 2008 C-luokan ajokortin suoritti noin 17000–21000 henkilöä vuodessa. Vuonna 2010 C-kortin suoritti 8510 henkilöä ja vuonna 2018 vain 4127 henkilöä. – Ammattikuljettajia kuitenkin tarvitaan. Tavara liikkuu kumipyörien päällä pitkin Suomea, enkä usko, että ihan lähitulevaisuudessa robotti korvaa kuljettajan, Stenvall-Jauhiainen pohtii.