Färsaarilla on enemmän lampaita kuin ihmisiä ja huikean kauniit maisemat

Múlafossur-putous sijaitsee Vágar-saarella. Petra Rautiainen

toimitus

Färsaarilla eristyneisyys on syvää: edes Google Maps ei ole käynyt alueella, ja karttaa lukiessa pitää luottaa omiin navigointitaitoihin. Färsaarilla ei onneksi juuri pääse eksymään, sillä kovin montaa maantietä ei siellä ole.

Tunneleita sen sijaan on paljon, ja usein ne ovat yksisuuntaisia ja valottomia. Siksi Färsaarilla ei suositella pitkänmatkanpyöräilyä – tunnelit voivat olla hengenvaarallisia pyöräilijöille. Huoltoasemia on runsaasti.

Islannista tuttu, iloinen Bonus-kauppa toimii myös Färsaarilla. Alkoholinmyynti on tiukalla, mutta ei sentään kortilla niin kuin Huippuvuorilla. Rúsdrekkasølalla on monopoliasema; sen liikkeitä on saarilla alle kymmenen.

Gjóv on pieni, postikorttimainen kylä. Kuva: Petra Rautiainen Petra Rautiainen

Färsaarten luontoon upea ja henkeäsalpaava. Lähellä lentokenttää Gásadalurin kylässä sijaitsee yksi koko saarten valokuvatuimmista paikoista, Múlafossur-vesiputous. Kylä sijaitsee vuorien välissä, ja vesiputous laskeutuu mereen.

Yksi ehdottomista matkaajan käyntikohteista on myös Vágarin saarella sijaitseva, optiseksi illuusioksi muuttuva Sørvágsvatn-järvi, joka näyttää sijaitsevan ihan meren yläpuolella.

Monet vertaavat Färsaaria Islantiin, ja yhtäläisyyksiä onkin paljon. Puita ja muita kasveja ei ole Färsaarilla lähes ollenkaan. Kasvillisuus on matalaa, lähinnä ruohoa.

Lampaita on enemmän kuin ihmisiä, ja myrskylintu on saaren yleisin lintulaji.

Färsaartenhevoset laukkaavat tien vieressä. Tämä saariryhmän oma hevoslaji sekoitetaan usein islanninhevoseen.

Tórshavnin vanhakaupunki on tunnelmallinen. Ruohottuneita kattoja voi nähdä myös muissa kylissä. Kuva: Petra Rautiainen Petra Rautiainen

Färsaaret ei ole tunnettu ruoastaan. Ravintoloita ei juuri ole ja jos on, niissä tarjoillaan pastaa tai pitsaa. Alkoholi ja ruoka ovat kalliita. Kalaa ja valasta lukuun ottamatta lähes kaikki pitää tuoda jostain muualta.

Alueen parhaat ravintolat ovat pääkaupungissa Tórshavnissa ja Gjóvissa. Gjóv sijaitsee sekin meren lähellä Eysturoyn saaren pohjoisimmassa kolkassa. Sinne turistin vie serpentiinimäinen tie.

Kylässä asuu 50 asukasta, mutta se on ehdottomasti yksi Färsaarten kauneimmista kylistä. Se on kuin pieni miniatyyrikylä, leikkipuistoja, vuoria ja merta.

Iltaelämää kaipaavan kannattaa suunnata esimerkiksi pääkaupungin Mikkekeller- ja Cirkus-baareihin.

Saariryhmän asukkaista noin puolet asuu pääkaupungissa ja iso osa saa elantonsa kalastuksesta. Kalastus näkyy myös pääkaupungin tyylissä. Turska, grönlanninpallas ja seiti ovat färsaarelaisten lempikaloja. Kuivattua kalaa roikkuu katoista ja ovenpielistä.

Saksunin kirkko on hieman aavemainen keskellä kukkapeltoa. Kuva: Petra Rautiainen Petra Rautiainen

Färsaaret sijaitsee Islannin ja Skotlannin välissä. Pinta-alaa saaristolla on vain noin 1 396 neliökilometriä, ja siihen kuuluu 18 pääsaarta.

Saarille kulkee Tanskasta kauppalaiva, joka ottaa myös matkustajia kyytiin. Se kulkee Shetlandinsaarten kautta, ja sen määränpää on Islanti. Saariryhmälle pääsee myös lentokoneella Kööpenhaminan kautta.

Virallisesti saariryhmä kuuluu Tanskalle, mutta Färsaarilla on itsemääräämisoikeus. Toisen maailmansodan aikana britit valloittivat Färsaaret heti sen jälkeen, kun saksalaiset olivat valloittaneet Tanskan. Tämän jälkeen fääriläiset eivät halunneet enää kuulua ehdoitta Tanskalle, ja sodan jälkeen jopa itsenäistymisestä on puhuttu.

Färsaarilla puhutaan fääriä, ja eri saarilla on erilaiset murteet. Virallinen kieli on tanska.

Monet saarelaiset käyvät opiskelemassa Tanskassa, tapaavat siellä puolison ja muuttavat takaisin Färsaarille. Saariryhmillä pärjää hyvin englannilla.

Saarilla vallitsee arktinen meri-ilmasto, minkä vuoksi hellettä on harvoin.

Kuva:

Kirjoittaja: Petra Rautiainen

Patikoijan maisemat

Färsaarilla asuu vain 50 000 ihmistä, joten kylissäkin on vähän asukkaita. Esimerkiksi Kunoyn saarelle on kylä, jossa asuu yhdeksän ihmistä.

Viereisen kylän historia on surullinen: maanvyöry vei lähes koko kylän asukkaineen mennessään vuosikymmeniä sitten. Saarilla on myös täysin autioituneita kyliä, jossa on kuitenkin edelleen pystyssä vanhoja rakennuksia.

Jos haluaa patikoida, kannattaa suunnata Saksuniin. Saksunissa ei ole juuri muuta kuin pieni, valkoinen kirkko, jonka katto on sammaloitunut. Näky on kuin sadusta.

Kirkon edustalta alkaa laguuni, joka jatkuu mereen. Sieltä lähtee upea patikkareitti toiselle puolelle Tjørnuvikiin, josta voi nähdä yhden saaren kuuluisan nähtävyyden, pystysuoraan merestä nousevat kivipiikit, Risin og Kellingin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut