Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Globalisaatioko peikko? Tampere globalisoitui jo lähes 200 vuotta sitten ja hyvin on mennyt - "Finlayson oli brittiläisen puuvillaimperiumin jatke"

Suomen joutuminen globalisaation puristuksiin ei ole uusi asia, vaikka siitä on viimeiset pari vuosikymmentä kovaan ääneen puhuttukin.

Tampere on ollut kiinni globaalissa maailmantaloudessa jo 1800-luvun alkupuoliskolta.

Näin tiivistää Tampereen yliopiston Suomen historian professori Pertti Haapala

Haapala puhui Tampereen teollisuushistorian perinteistä ja sen opetuksista Tampere Business Forumissa viime perjantaina.

– Tampereesta tuli jo 1830-luvulla osa uutta Atlantista talousjärjestelmää. Finlayson oli brittiläisen puuvillaimperiumin jatke.

Tampereen teollisen kehityksen tärkeimmät rakennuspalikat ovat tuontitavaraa.

Teollisuusihmeen taustalla oli ennen kaikkea se, että Finlaysonin uudet omistajat olivat hyvin verkostoituneet.

Hallussa olivat yhteydet sekä raaka-aineen eli amerikkalaisen puuvillan tuottajiin ja välittäjiin Liverpoolissa että markkinoihin ennen kaikkea Pietarissa. Rahat investointeihin tulivat nekin ulkomaisista pankeista.

– Tampereen teollisuuden syntymiseen tamperelaisilla ei ollut sinällään mitään osuutta. Täällä oli toki halpaa ja kurinlaista työvoimaa. Toiminnan avainhenkilöt, rahoitus, raaka-aineet ja tekniikka eli koneet tulivat ulkomailta.

Tampereen teollisuuden nousun taustalle on usein nostettu Kustaa III:n antama ja Aleksanteri I:n vahvistama vapaakaupunki-status, jossa yrittämisen esteistä haluttiin eroon.

Sääntelyn purkaminen ei ratkaissut sinänsä mitään, toteaa Haapala. Tampere oli perustamisen jälkeen poikkeuksellisen vapaista taloudellisista oloista huolimatta lähes puoli vuosisataa kituuttava pikkukylä, kunnes se tekstiiliteollisuuden kautta kiinnittyi osaksi maailmantaloutta.

– Tampere oli niin sanotusti kehittyvä kaupunki vuoteen 1820. Se tarkoitti sitä, ettei mitään tapahtunut. Talous ei ole paikallista. Tehdas syntyy, jos sen tuotteille on markkina jossain kauempana.

Toki työntöapua tuli silloisen valtakunnan sisältä. Teollisuuden kehittäminen oli Venäjällä 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla iso tavoite ja Suomella oli tässä suuri rooli.

Raaka-aineita ja koneita sai tuoda Tampereelle tullivapaasti, kun taas valmiille tuotteille oli kovat tuontitullit. Edut olivat paremmat kuin muualla Venäjällä.

– Suomi oli koko 1800-luvun Venäjän eritystalousalue. Ilman tätä järjestelmää ei olisi Tamperetta ja sen tehtaita.

Haapalan ja Jarmo Peltolan teos Globaali Tampere – Kaupungin taloushistoria 1700-luvulta 2000-luvulle ilmestyi viime vuonna.