Puhuttelisiko Lenin perheitä hiihtolomalla? – "Neuvostoliitto on historiallisesti merkittävin tamperelainen keksintö. Ei se kuitenkaan paras ole"

Miksi viisihenkisen Espoon olarilaisen lapsiperheen kannattaa ahtautua autoon ja ajaa hiihtolomalla Tampereen Hämeenpuiston varrella olevaan Lenin-museoon?

Tai miksei samaa reissua tekisi perhe Pirkkalan Toiviosta tai Tampereen Kaukajärveltä?

Museojohtaja Kalle Kallio innostuu monen mielestä kaukaa haetusta kysymyksestä. Ja vastaamisesta, selviää pian.

– Miksi olarilainen lapsiperhe lähtisi esimerkiksi Tukholmaan? Siellähän on samat ketjuliikkeet kuin Suomessa. Lenin-museo on perheelle hyvä hiihtolomatrippi aivan toisenlaiseen maailmaan. Merkittävä osa museovieraista on jo nyt lapsiperheitä, aloittaa Kallio.

Neuvostoliiton noususta ja tuhosta kertovan Lenin-museon vaihtuva teemaosio esittelee tällä hetkellä juuri lapsuutta sosialistisissa maissa 1970–90-luvuilla.

Sosialistisissa maissa ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta oli valtion päiväkodeilla, kouluilla ja järjestöillä. Lapset nähtiin voimana, jonka tehtävänä oli vaalia ja kehittää sosialistista järjestelmää tulevaisuutta varten.

Näyttelyssä pääsee kurkistamaan muun muassa pioneerilapsen huoneeseen, katsomaan Suomessakin tuttuja itäeurooppalaisia lastenohjelmia ja pelaamaan neuvostoliittolaisen ohjelmointiosaamisen hittituotteen Tetriksen versiota vuodelta 1984.

– Nykyään lapset haluavat aina heti uusimmat pleikkaripelit. Tetris näyttää sen, että lähes 40 vuotta vanha pelikin koukuttaa.

Kallio korostaa, ettei nykyisessä museossa faniteta Leniniä, eikä ihannoida hänen työnsä kautta syntynyttä yhteiskuntajärjestelmää. Järjestelmän varjopuolet ovat näyttelyssä avoimesti esillä. Museonjohtajan mukaan näyttely tarjoaa monia kasvatuksellisia näkökulmia.

– Vankileirien esittelyn kautta on hyvä havainnollistaa sitä, mihin esimerkiksi koulusta myöhästyminen saattoi pahimmillaan johtaa.

Museokokonaisuus ei kuitenkaan julista vain ehdottoman kuuliaisuuden sanomaa.

– Kyllä nokkelat lapset huomaavat näyttelystä myös sen, että auktoriteettien ja patsaiden kaataminen on mahdollista, vakuuttaa Kallio.

Vuonna 1946 perustettu Lenin-museo toimii samoissa tiloissa, jossa järjestettiin vuonna 1905 Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen konferenssi. Menossa olivat mukana ensimmäistä kertaa tavanneet historian myöhemmät merkkimiehet eli kaitakasvoinen maanpakolainen Lenin ja takkutukkainen gruusialainen kapinallinen Stalin.

Kallion mukaan tulevaa historiaa hahmoteltiin jo niin pitkälle, että Neuvostoliittoa voi perustellusti pitää tamperelaisena keksintönä.

– Neuvostoliitto on historiallisesti merkittävin tamperelainen keksintö. Ei se kuitenkaan paras ole.

Nykyään Työväenmuseo Werstaan hoidossa oleva museo uudistettiin ja modernisoitiin perusteellisesti vuonna 2016. Lenin-museossa kävi viime vuonna 12 000 museovierasta, joista noin joka neljäs tuli ulkomailta.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut