Pirkanmaan päästövähennystahti ei riitä. Asia käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen päästölaskelmasta, joka osoittaa että maakunnassa pitää asian osalta tehdä yhä tehokkaampia toimenpiteitä.
Siitäkin huolimatta, vaikka Pirkanmaalla päästöt ovatkin laskeneet vuosien 2007–2017 yhteensä noin 22 prosenttia.
– Seuraavaksi lähtisin muuttamaan asiaa ihmisten asennepuolelta. Monelle on vakioitunut se ajatus, että joka paikkaan pitää päästä omalla autolla. On hyvä miettiä, voisiko saman matkan tehdä lähijunalla, tavallisella pyörällä tai sähköpyörällä, pohtii Pirkanmaan liiton johtaja Päivi Myllykangas
Lähijunassa Myllykangas näkee muitakin arvoja kuin pelkän ympäristöön liittyvän arvon.
– Jo tähän mennessä on nähdäkseni havaittu, että kokemuksessa on myös vahva yhteisöllinen puoli ja merkitys. Toivon mukaan lähijunaliikenne vahvistuu entisestäänkin tästä.
Pelkkä julkiseen liikenteeseen satsaaminen ei yksin auta isoa kokonaisuutta. Selvityksen mukaan maakunnassa tarvitaan lisätoimia päästövähennysten tehostamiseksi eri puolille yhteiskuntaa.
Tällaisia toimenpiteitä tarvitaan selvityksen perusteella esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämisessä, hiilinielujen lisäämisessä metsien kasvua parantamalla, omakotitalojen uusiutuvissa energiaratkaisuissa sekä energia- ja materiaalitehokkuuskatselmuksissa.
– Jos se lohduttaa, niin Pirkanmaan tilanne heijastelee aika hyvin maan keskiarvoa, jos ajatellaan päästötavoitteita ja niissä pysymistä. Tilanne ei ole siis millään tavalla huonompi tai parempi kuin muuallakaan, Myllykangas kuvailee.
Yksityisen ihmisen tasolla Myllykangas toivoo, että yhä useampi malttaisi tulla pois omalta mukavuusalueeltaan.
– Isot muutokset tarkoittavat väistämättä sitä, että ihmiset muuttavat omia tottumuksiaan. Kuten tiedämme, se on monesti hyvin vaikeata toteuttaa käytännössä. Ylipäätään luopuminen asiasta kuin asiasta on vaikeata: on helppo sanoa, että yritä laihduttaa, mutta toteutuminen on jo sitten vaikeampaa, Myllykangas kuvailee.
Eniten Pirkanmaan päästöistä on tullut vuoden 2017 aikana tieliikenteestä (29 prosenttia). Tämän jälkeen listalla tulevat kaukolämpö (16 prosenttia) sekä maatalouden päästöt (12 prosenttia). Päästöt on laskettu Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti, ilman tuulivoimakompensaatiota.
– Jahka julkisen liikenteen osalta saadaan riittävä volyymi aikaiseksi, se muodostaa koko ajan toimivamman vaihtoehdon yksityisautoilulle, Myllykangas luo uskoa tulevaisuuteen.