Luin tätä kolumnia varten viimeisen kuukauden ajalta Tamperelaisessa julkaistut mielipidetekstit ja petyin kansanedustajaehdokkaiden ulostuloihin. Demareiden kansanedustaja kertoo syntymäpäivästään ja kutsuu torille. Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas haluaa talouden ja terveyspalveluiden korjaussarjat, mutta ei kerro mitä nämä korjaussarjat sisältävät. Keskustan kansanedustaja pyytää sinänsä ansiokkaassa tekstissä oman puolueensa ministeriä perustamaan Tampereelle erityispedagogiikan koulutusohjelman.
Poliittisessa keskustelussa on mielestäni korostunut lähiaikoina äänestäjien aliarviointi: poliitikot esittävät olemattomia tai yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin helppojen äänien toivossa.
Toivon, että joku tavoittelee myös minun ääntäni.
Äänestäjien aliarviointi aloitettiin, kun hallitus lähetti keskiluokalle osan heidän omista verorahoistaan takaisin erilaisten sähkötukien muodossa. Myös oppositiossa vaadittiin erinäisiä tukia ja vielä ihmeellisemmäksi muodostui kokoomuksen ja perussuomalaisten vaatimus siitä, että sähkön hinnan ei pitäisi muodostua kalliimman tuotantotavan mukaan. Näin nimittäin tapahtuu kaikilla markkinoilla, koska muuten kukaan ei suostu tuottamaan tuotetta kalleimmalla tavalla ja joku jää ilman. Nyt markkinat vaikuttavat osin korjanneen itse itsensä ja sähkön hinta on laskenut uuden tarjonnan myötä.
En usko, että poliitikot ovat tyhmiä. Ongelmallisia ja yksinkertaisia ratkaisuja tarjotaan, koska niillä kuvitellaan saavutettavan ääniä. Esimerkiksi sähkökeskustelussa on ajateltu, että ääniä saa helpommin lähettämällä rahaa tai huutelemalla, että markkinat ovat rikki sen sijasta, että esittää vaikkapa keinoja siihen, miten sähkönkulutusta siirretään pois ruuhkatunneilta.
Suomalaista hyvinvointivaltiota uhkaavat muun muassa väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja velkaantuminen. Äänestän seuraavissa vaaleissa huutelijoiden tai populistien sijasta puoluetta, joka esittää uskottavan vision siitä, miten nämä haasteet ratkaistaan ja tiedän, että kaltaisiani on monia. Toivon, että joku tavoittelee myös minun ääntäni.
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija, yrittäjä ja satavarma äänestäjä.