Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Vaikeina aikoina maltti on valttia – "On oltava tarkkana mistä säästää. Vähemmän koulutettu ja sairaampi Suomi ei ole tavoittelemisen arvoinen asia"

Eduskuntavaalit lähestyvät ja puolueet nostavat esille omia näkemyksiään, millaisilla toimilla Suomea vietäisiin eteenpäin seuraavat neljä vuotta.

Yksi kiihkeästi keskustelluista aiheista on julkinen talous ja erityisesti valtion velka. On hyvä, että taloudesta ja velasta keskustellaan. Velkaa on aina hyvä ottaa mahdollisimman vähän ja sen hoitamiseen pitää olla mahdollisuuksia. Valtio on velkaantunut viime vuosina lisää ja merkittävinä syinä tähän ovat olleet maailmanlaajuinen koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Tosin valtio velkaantui tasaisesti jo ennen tätä, vaikka pandemiaa ja sotaa ei ollutkaan. Nyt moni haluaa pysäyttää velkaantumisen ja vähentää velan määrää. Tavoite on sinällään hyvä.

On kokonaan toinen asia millä keinoin nykytilanteessa velkaantuminen voidaan pysäyttää ja millä velan määrää vähentää. Vaalikeskusteluissa on esitetty isoja miljardiluokan säästöjä, mutta vähemmän on kuultu keinoja, joilla näihin summiin päästään. On ilmeistä, että esitettyjä summia ei saavuteta puoluetukea, kehitysapua ja Yleisradion rahoitusta leikkaamalla. Kaikkien menojen juustohöyläämistä 2–4 prosentilla on myös esitetty, mutta tämä tarkoittaisi nyt erityisen tärkeistä asioista kuten terveydenhuollosta ja maanpuolustuksesta leikkaamista. Ei ole realistista suunnitella monen miljardin säästöjä ja samaan aikaan väittää, että mistään ei tarvitsisi luopua.

Liian jyrkkä korjausliike voi viedä helposti ojasta allikkoon. Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa ja sen vuoksi esimerkiksi koulutuksesta leikkaaminen nyt kostautuisi myöhemmin. Ikääntyneet suomalaiset tarvitsevat hoivaa, eikä terveydenhuollosta tule tehdä sellaisia säästöjä, jotka uhkaavat jo nyt vaikeuksissa olevien palveluiden toimintaa.

Sosiaalipalveluita leikkaaminen aiheuttaa lopulta usein kustannuksia jossain muualla, kuten terveydenhuollon palveluissa. Valtion talouden säästöjä voidaan toki siirtää muille tasoille, mutta esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen talous on jo nyt yli 60 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten säästöjen sijasta tarvittaisiin ennemminkin enemmän rahoitusta. Samalla tulisi miettiä menojen leikkaamisen lisäksi myös tulopuolta kuten verotuksen tasoa.

On oltava tarkkana mistä säästää. Vähemmän koulutettu ja sairaampi Suomi ei ole tavoittelemisen arvoinen asia. Maailman epävakaus tulee myös jatkumaan eikä paluuta vanhaan ole. Tähän epävakauteen vastaamisesta seuraa myös menoja. On pidettävä maltti mielessä, jotta ei säästetä omasta tulevaisuudesta.

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu (vas)