Tulevaisuutemme ratkaisee suomalaisten osaaminen. Valitettavasti Suomi on jäänyt jälkeen Pisa-tuloksissa. Meillä on kaikki mahdollisuudet nostaa suomalainen osaaminen maailman kärkeen.
Perusta on laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus. Peruskoulu on ollut vuosikymmeniä Suomen ylpeydenaihe, mutta siellä ei ole kaikki kunnossa. Oppilaiden kielitaito ja perheiden kulttuuri moninaistuu. Se tuo haasteita, jotka eivät poistu teeskentelemällä, ettei niitä ole.
Joka kahdeksas nuori päättää peruskoulun vailla riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. Näistä lähtökohdista on vaikea ponnistaa toiselle asteelle. Satojen miljoonien panostukset oppivelvollisuuden pidentämiseen valuvat hukkaan, jos peruskoulun annetaan rapautua.
Oppimistulokset on käännettävä nousuun. Ryhmäkoot on oltava riittävän pieniä. Kouluissa on oltava tarjolla riittävä määrä yksilöllistä tukea. Annetaan opettajille työrauha opettaa. Se tarkoittaa kunnianpalautusta myös koulun säännöille.
Pääministeri Sanna Marin julisti elokuussa aivan oikein peruskoulun kunnianpalautuksen tarpeellisuutta. Hallituksen teot ovat kuitenkin puheiden kanssa ristiriidassa. Hallituksen mainostamat koulutuspanostukset ovat olleet merkittävältä osin määräaikaisia.
Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksesta poistuu 140 miljoonaa euroa. Näillä nyt päättyvillä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen jaetuilla avustuksilla on saatu palkattua lisää henkilöstöä, vahvistettua oppimisen tukea ja pienennettyä ryhmäkokoja.
Tampereella tämä päättyvä rahoitus vastaa laskennallisesti noin 75 ammattilaisen poistumista perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Tämä näkyy muun muassa suurempina ryhmäkokoina perusopetuksessa. Suomen peruskouluissa nyt päättyvä rahoitus on vastannut yli 1400 opettajan palkkoja tänä vuonna.
Tarvitaan korjausliike pitkäjänteisyyteen ja perustaitojen oppimiseen.
Vetoan hallitukseen, ettei anneta näiden tärkeiden peruskoulun määrärahojen leikkaantua. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa osoitamme, miten koulutukseen voi panostaa ilman, että lisätään velkaa valtiolle. Kyse on valinnoista.
Kirjoittaja on tamperelainen kansanedustaja (kok) ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja