Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Uusi rata on vielä visiorata, päärata taas tätä päivää – "Vielä neljännesvuosisadan myöhästely tukkoisella pääradalla syö lasketut hyödyt moneen kertaan"

Suomi-rata Oy julkisti viime viikolla selvityksen Tampere–Helsinki-välin kahdesta tulevaisuusvaihtoehdosta.

Sen mukaan uudella reitillä kulkeville raiteille laitettava 250 kilometriä tunnissa kulkeva suurnopeusjuna tuo huomattavasti suuremmat yhteiskuntataloudelliset hyödyt kuin nykyisen pääradan maastokäytävään toteutettavat lisäraiteet ja oikaisut.

Vertailun mukaan 250 km/h -luotijuna uudella reitillä olisi 17 minuuttia nopeampi, 1,5 miljardia kalliimpi ja toisi vuodessa 1,9 miljoonaa matkustajaa enemmän kuin nykyisen pääradan parantaminen.

Vielä neljännesvuosisadan myöhästely tukkoisella pääradalla syö lasketut hyödyt moneen kertaan.

Näillä metodeilla tehdyt hyöty-kustannus-laskelmat ja niiden tulokset ovat toki lahjomattomia. Junavertailun ilmiselvä tulos ja sen suorasukainen suosittelu ei ollut iso yllätys. Helsingin ja Tampereen väliselle luotijunayhteydelle löytyvät yhteiskuntataloudelliset argumentit ja sen rakentamiselle on järkiperustelut... pitkällä aikavälillä.

Optimistisenkin arvion mukaan luotijuna voisi kulkea nykyisiä metsäkunnaita, peltomaita ja mökkirantoja pitkin ehkä 2040-luvun lopulla. Viimeistään tämän kesän junakaaokset ovat näyttäneet, että Helsingin ja Tampereen välin ongelmia pitää ratkoa akuutisti – ja samalla parantaa koko Suomen junaliikenteen toimivuutta. Nämä ongelmat on ratkaistava nykyisellä pääradalla. Jos ratkaisuksi odotetaan uutta reittiä, vielä neljännesvuosisadan myöhästely tukkoisella pääradalla syö lasketut hyödyt moneen kertaan. Vertaillut vaihtoehdot eivät saa olla vain vaihtoehtoja.

Selvityskin on vain selvitys. Näitäkin faktoja on syytä kunnioittaa, mutta junaliikenteen tulevaisuudesta olisi ison priorisointikeskustelun paikka.

Suomalaisen raideliikenteen kehittämisessä asiat eivät nyt tunnu olevan minkäänlaisessa tärkeysjärjestyksessä. Ensi vuoden budjetissa iso osa liikenneinvestoinneista on yhä menossa Itä-Suomeen. Samoin vaikutuksiltaan ja matkustajamäärältään minimaalinen Turun tunnin juna on koko maan liikennettä palvelevan pääradan edellä siksi, että se ”ehti ensin”.

Liikenne-eurojen jaossa pitäisi jo päästä siltarumpu-Suomen rakentamisesta ja aluepoliittisista argumenteista todelliseen vaikuttavuuteen.