Bensan- ja dieselinhinnat ovat jo pitkään olleet yli tavallisen käyttäjän maksamisen sietokyvyn. Jotain pitäisi tehdä ja heti, ennen kuin kaikki on päin mäntyä Suomen taloudessa ja tavallisen ihmisen arkielämässä.
Suomen hallitus on ilmoittanut tarkkailevansa tilannetta polttoaineiden nousun ja hurjasti laukkaavan inflaation suhteen. Nyt ei pitäisi vain tarkkailla, vaan tehdä kunnollisia ratkaisuja bensan ja dieselin hintojen alentamista silmällä pitäen.
Kuten tiedetään yleisesti, niin kaikki toiminnat yhteiskunnassamme vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti inflaatiotason nousuun ja sitä kautta myös yhteiskunnalliseen palkkojen nousukierteeseen ja euron ostovoimaan.
Ja vaikka gallupien mukaan suomalaisista lähes 60 prosenttia haluaa Ukrainan sodan takia maksaa kaikesta mitä vain, niin itse en usko gallupien totuusarvoon tässä tuloksessa. Itse kuuluun siihen suomalaiseen kansanosaan, joka haluaa esimerkiksi bensan ja ruuan hinnan olevan kohtuullisella tasolla Ukrainan sodasta huolimatta.
Suomen hallituksen ja eduskunnan ei pidä jumiutua nyt kesähelteestä nauttimiseen.
Minulla olisi ehdotus maamme hallitukselle ja eduskunnalle, miten pitäisi nyt toimia eikä vain tarkkailla.
Ensi alkuun bensan- ja dieselinhinnoista pitäisi poistaa vero kokonaan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi ja samalla pitäisi laittaa bensalle ja dieselille osittainen hintasulku.
Tällä hintasululla polttoaineiden myyjät eivät saisi nostaa hintojaan seuraavaan kahteen vuoteen kuin 5 prosenttia vudessa (joka olisi noin 7–8 senttiä litralta), muutenhan polttoaineiden myyjät nostaisivat hintoja ahneuksissaan poistetun veron verran ja taas oltaisiin alkupisteessä.
Toiseksi poistaisin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi polttoaineiden myyjiltä jakeluvelvoitteen. Jakeluvelvoite tarkoittaa osuutta, joka bensan ja polttoaineen jakelijoiden myymästä polttoaineesta täytyy olla uusiutuvia aineita.
Kolmanneksi poistaisin yksityiseen käyttöön tulevien täyssähköautojen verovaroin kustannettavan hankinta tuen. On aika koomista tukea näiden autojen varakkaita hankkijoita (autojen hintaluokka 30 000–50 000 euroa). Yrityskäytössä olevien täyssähköautojen tuen jättäisin ennalleen.
Näillä edellä mainituilla keinoilla voitaisiin taistella alustavasti Suomen nousevaa taloudellista kurjistumista vastaan, turvata sitä paljon puhuttua suomalaista kansainvälistä kilpailukykyä, alentaa suomalaisten elinkustannuksia, ehkäistä yleistä palkannosto kierretä turvaamalla palkansaajien ostovoimaa ja ennen kaikkea laitaa vastaan yhä kiihtyvälle eurooppalaiselle taloudelliselle inflaatiopedolle.
Jos nyt ei uskalleta tehdä rohkeitakin muutoksia suomen taloudellisessa arjessa, niin seuraukset ovat verokertymien alenemisen suhteen tulevaisuudessa vieläkin suurempia.
Suomen hallituksen ja eduskunnan ei pidä jumiutua nyt kesähelteestä nauttimiseen, vaan ottaa mietintämyssy esiin ja saada aikaan Suomen talouteen parempia tulevaisuuden näkymiä.