Kolumni Nato-ratkaisu on perusteltu – "Suomi valitsi sotien jälkeisen puolueettomuutensa pitkälti pakon saneleman"

Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä Venäjän Ukrainaan kohdistaman raa’an hyökkäyksen järisytettyä Euroopan turvallisuustilannetta. Ratkaisu on täysin perusteltu. Vaikka Suomella on vahva yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva armeija ja reservi, on Venäjän naapurissa sijaitsevan pienen kansakunnan järkevää järjestää puolustuksensa yhteistyössä samankaltaisten maiden kanssa.

Suomi valitsi sotien jälkeisen puolueettomuutensa pitkälti pakon sanelemana. YYA-vuosikymmeninä muotoutunut turvallisuuspoliittinen linja ei kuitenkaan palvele enää 2020-luvulla, varsinkin kun Suomella näyttää olevan aitoa valinnanvaraa. Kevään kyselyiden perusteella Nato-jäsenyydellä on myös kansalaisten selvän enemmistön tuki.

Liittoutumisen pääasiallinen tavoite on sodan kynnyksen nostaminen riittävän korkealle mahdollisen hyökkääjän näkökulmasta. Venäjä on viimeistään tänä vuonna osoittanut, ettei yksittäisen maan armeijan pelotevaikutus sitä välttämättä pidättele.

Eduskuntaa on pidettävä ajan tasalla.

Ruotsin hallitus päätyi Suomen vanavedessä vastaavaan johtopäätökseen. Maat voivat valmistautua yhdessä Venäjän häirintään, esimerkiksi kyberhyökkäyksiin tai yrityksiin luoda epävakautta siirtolaisvirroilla. Toistaiseksi häirintä on ollut odotettua vähäisempää, mutta yllätyksiin on varauduttava.

Kaikkien jäsenmaiden on vahvistettava parlamenteissaan Naton laajeneminen. Turkki on jo hidastanut jäsenhakemusten käsittelyä Naton neuvostossa. Turkki vaatii vastapalveluksena muun muassa siihen kohdistuvan asevientikiellon kumoamista. Lisäksi maa haluaa edistää hävittäjäkauppoja USA:n kanssa, mihin Suomen on vaikea suoraan vaikuttaa. Todennäköisesti Turkki myönnytyksiä saadessaan luopuu osasta vaatimuksiaan.

Natossa ymmärretään hyvin, että liittokunta vahvistuisi varsinkin Itämeren alueella merkittävästi hyväksymällä molemmat hakijamaat jäsenikseen. Presidentin ja hallituksen on silti jatkettava tiivistä yhteydenpitoa varsinkin varaumia esittävien jäsenmaiden johdon kanssa ja tuotava johdonmukaisesti esille Suomen Nato-jäsenyyden hyödyt puolustusliitolle.

Myös eduskuntaa on pidettävä ajan tasalla prosessin etenemisestä. Toivotan valtiojohdolle menestystä Nato-hankkeen viemiseksi maaliin tämän vaalikauden aikana.

Kirjoittaja on ylöjärveläinen DI, KTM ja kansanedustaja (ps.)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut