Lukijalta | Omia evakkoja muistettava – "Kuvat pakenevista naisista ja lapsista, tuhotuista rakennuksista ja kaaoksesta nostavat pintaan muistoja Suomen lähihistoriasta"

Olemme saaneet sekä lukea että katsella sodan tuhoja ja ihmisten hätää tämän päivän Ukrainassa, kun Venäjä hyökkäsi sinne. Kuvat pakenevista naisista ja lapsista, tuhotuista rakennuksista ja kaaoksesta nostavat pintaan muistoja Suomen lähihistoriasta. Suomalaiset olivat hyökkäyksen kohteena vuosina 1939-44.

Nähty ja kuultu sodan kertomus tuo esiin tunnekokemuksia meille evakkolapsille, ja kaikille sodan kokeneille lapsille, sotalapsille ja sotaorvoille. Lapsihan ei ole sodassa tekijä, vaan näkijä ja kokija.

Tilastoissa sotaorpoja on noin 55 000, sotalapsia 80 000, evakkolapsia on arveltu olleen noin 160 000. Evakkolapsissa on sekä sotaorpoja että sotalapsia. Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista oli noin 1/3 evakkolapsia. Evakoista suurin osa oli karjalaisia. Siirtoväkeä oli noin 430 000 henkilöä.

Sana evakko on vakiintunut suomen kieleen vuonna 1940. Se on johdettu verbistä evakuoida (siirtää uhanalaisen alueen väestö turvaan). Sana evakko viittaa sekä henkilöön että evakoituna oloon. Siirtoväki tarkoittaa Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan seurauksena luovuttamilta alueilta evakoituja henkilöitä.

Evakkolapsissa on sekä sotaorpoja että sotalapsia.

Evakkoon lähtivät naiset, lapset ja vanhukset, koska miehet olivat sodassa. Sodan jaloista evakoitujen lasten ja sodan jalkoihin syntyneiden ikäpolvien traumaattiset kokemukset ovat jääneet sanoittamatta. Elettiin sodan jälkeistä aikaa ja keskeistä oli siirtoväen asuttaminen, jälleenrakentaminen sekä sotakorvausten maksu. Käsitykset lasten kasvatuksesta olivat toisenlaiset kuin nykyään. Kouluista puuttuivat kuraattorit ja psykologit eikä edes puhuttu sotatraumoista.

Sodan jälkeen tutkimukset, joita tehtiin evakoista, käsittelivät lähinnä sopeutumista uusiin olosuhteisiin. Vasta viime aikoina tutkimuksissa on käsitelty myös mm. evakkolasten omia kertomuksia, tunnemuistoja ja kokemuksia.

Evakkolapset ry perustettiin 2002, vasta kaksikymmentä vuotta sitten, evakkolasten ollessa jo eläkeiässä. Tarkoituksena on tukea Suomen sodissa kokeneiden kansalaisten tunnemuistojen käsittelyä pienryhmissä ja tutkimuspohjaisissa seminaareissa.

Hyvä näinkin, jotta tunnekokemuksia elämän matkassa ehditään vielä käsitellä ja ymmärtää niiden yhteyttä elämänkulkuun.

Evakkoajan ja sen jälkeisen ajan muistaminen ja kirjoittaminen on arvokasta. Lähi- ja henkilöhistoria katoaa ihmisten mukana. Suomen sodan ajasta on kulunut jo 80 vuotta.

Tampereen evakkolapset ovat koonneet kirjoituksista kirjasen: ”Muistoja ja tunnekokemuksia elämän matkalla”. Kirjoitusten pohjalta on keskusteltu pienryhmässä tunnemuistoista ja kokemuksista elämänkuluissa.

Terttu Munnukka ja Lea Oksa

Evakkolapset ry

Tampereen aluetoiminta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut