Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomessa on virinnyt kiivas keskustelu, pitäisikö Lenin-museo Tampereella säilyttää kuten museonjohtaja Kalle Kallio esittää.
Samoin esitti Mikko Kiio valehteluosastolla lisättynä (Tamperelainen 23.3.). Vai lahjoittaa Leningradiin kuten Matti Lähteenmäki ehdottaa (AL 24.3.)? Toki Leningradiin lahjoittaminen ei enää onnistu. Nyt se on Pietari. Silti historiasta ei tule pyyhkiä pois ajanjaksoa, jolloin kaupungin nimi oli Leningrad.
Entä Maailman rauha -patsas Hakaniemessä Helsingissä? Juhani Lampi veisi sen Tattarisuolle romutettavaksi ja Sakari Sandqvist kaataisi sen (HS 4.3. ja 16.3.).
Ehdotuksissa Lenin-museon ja Maailman rauha -patsaan poistamisessa on yksi paha vika.
Poistamalla ne väärennettäisiin osa historiaamme. Tekisimme samoin kuin nyt Venäjällä.
Lenin-museon säilyttäminen voisi valaista historiamme vaiheita meille ja ulkomaalaisille, nykyisille ja tuleville, ja tuoda esiin, miten kaltoin Neuvostoliitto kohteli Suomea.
Maailman rauha -patsas nyrkkiin puristetuin käsin on itsessään ristiriitainen. Rauhaa ei edistetä nyrkit pystyssä paitsi, jos rauhaan pakotetaan väkivalloin kuten nyt Ukrainan sodan aloittanut Putin kohdistamalla valtavia iskuja Ukrainan siviiliväestöön.
Patsaan jalustaan tai sen viereen pystytettyyn kylttiin voitaisiin lisätä Indira Gandhin ajatus: Ei voi kätellä kädet nyrkissä. Avoin käsi symboloi rauhaa, nyrkki väkivaltaa.
Risto Moisio
Tampere