Synnyin sotavuosina, hulluina vuosina ja nyt ne ovat lähellä taas.
En tunne pelkääväni, mutta sota on tullut uniinikin. Aivoni yrittävät työstää asiaa. Ymmärrän, jos nuoremmat kokevat asian käsittelyn mahdottomaksi.
Monelta taholta on viitattu Suomen olevan listalla Ukrainan jälkeen. Kiova on Tampereen ystävyyskaupunki. Sympatia ja halu auttaa on suuri, mutta niin on uhkakin.
Tein aikanaan liikematkoja Venäjälle. Tutustuin ihmisiin ja näin heissä halun kehitykseen ja vapauteen. Luotin, että siellä muhisi muutos, vaikka kansa onkin vuosisatoja tottunut yksinvaltiaitten saneluun.
Nyt olen pettynyt. Luottamus Venäjän johtoon on poissa eikä palaa. Niin julma on Putinin sota ”veljeskansaa” kohtaan. Syytä sille ei voi ymmärtää.
Emme voi enää luottaa, ettei Venäjä hyökkäisi Suomeen. Tampere on rautatie- ja liikennekeskus ja iso teollisuuskeskus. Lentokenttämme on sotilaskenttä. Emme voi kuvitella olevamme kaukana rintaman takana.
Muistiini on piirtynyt kuva lentokonelaivueista ja pimennysverhoista
Valitsimme vaimoni kanssa Tampereen keskustan eläkeajan kotipaikaksemme. Olemme nauttineet asumisesta kerrostalossa. Se on kuitenkin nyt yksi kipupiste. Ohjusiskut osuvat juuri tällaisiin paikkoihin. Maalla, metsien takana olisi parempi, paikassa, missä voi lämmittää puilla ja nostaa vettä kaivosta. Silti jatkamme täällä ja uskomme hyvään emmekä kauhukuvaan.
Isäni taisteli Summassa, Viipurissa ja jatkosodan rintamilla. Kotini oli silloin nykyisessä Sastamalassa, mutta muistiini on piirtynyt kuva lentokonelaivueista ja pimennysverhoista. Pelosta. En toivo sitä nuorille.
Ukraina on puolustautunut urheasti. Se on kyennyt tuhoamaan Venäjän armeijaa niin, ettei Putin ehkä kykene nopeasti hyökkäämään tännepäin. Toivon varaan emme saa rakentaa. Suomen puolustuslaitos ei onneksi koskaan suomettunut eikä ajatellut olevansa tarpeeton. Se on itsenäisen maamme turva, mutta yksin emme ole kyllin pelottava.
Putinin julmuus on kääntänyt mieleni Natoon. Jäsenyyden haku pitäisi tehdä pian. Meille vakuutetaan, ettei juuri nyt ole uhkaa, mutta sotaa käyvä tai osittain miehitetty maa ei jäseneksi kelpaa. On luovuttava liittoutumattomuudesta ja liityttävä Natoon.
Sota tuo mukanaan myös monia muita pulmia. Energian hinta ja inflaatio ovat nousussa. Pula lisääntyy. Talouden säännöt muuttuvat. Kukkaroa on nyöritettävä. Emme voi Tampereellakaan toimia niin kuin mikään ei olisi muuttunut. On varauduttava.
Mieleni tekisi rauhoittaa kaikkia enkä tahdo paniikkia. Viisasta on kuitenkin katsoa pitemmälle. Tampereen kaupungin johdon täytyy tehdä varasuunnitelmat. Olemme onnellisia, jos niitä ei tarvita.
Meidän tamperelaisten on nyt vain jatkettava arjen askareita ja luotettava päätöksentekijöihin. Heidät olemme sitä varten valinneet.
kirjoittaja on kaakinmaalainen ex-yritysjohtaja ja nykyinen dekkarikirjailija