Lähimmän viikon aikana maailmassa on tapahtunut paljon. Euroopassa on käyty laajamittaista sotaa ensi kertaa sitten 1990-luvun Jugoslavian hajoamisotien. Hyökkäystä toiseen suvereeniin valtioon ei ole tapahtunut toisen maailmansodan jälkeen.
Suomessa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuomittu yksiselitteisesti ja -mielisesti poliittisen kentän laidasta laitaan. Valtionjohtokin on ollut kannanotoissaan niin selväsanainen, että muistoja takavuosikymmenten suomettuminen-käsitteen alle laitetusta myötäilystä ja sanojen pyörittelystä ei ole noussut. Päättäväiselle linjalle ei ole vaihtoehtoa.
Historiallinen jossittelu kehityskulkujen vaihtoehtoisuudesta on ollut lähivuosikymmeninä suosittua. On selvää, että Suomessa samaistutaan Ukrainan osaan. Inhimillisesti tämä kertoo suomalaisista hyvää ja ulkopoliittisesti kysymys on juuri nyt perusteltu. Nato nousi kerralla agendalle ja keskusteluun tuli syvyyttä. Tämä keskustelu täytyy käydä.
Moni uhka ja riski on silti yhä paljon lähempänä. Termillä sukupolvikokemus tai avainkokemus tarkoitetaan tietyn ikäryhmän kokemusmaailmaa nuorena muokannutta voimakasta tapahtumaa, joka vaikuttaa ajatteluun koko loppuelämän. Suomen sodat nuorena kokeneille uutiskuvat Ukrainasta ovat nostaneet mieleen traumaattisia muistoja.
Sukupolvien taakkoja on turha vertailla, mutta nyt huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että Suomeen on syntymässä uusi kriisisukupolvi. Tämä joutui kahden koronavuoden aikana joutui opinnoissaan tinkimään muutaman vuoden vanhempien ikäluokkien opetuksen itsestäänselvyyksistä ja kokoontumisrajoitusten takia vapaa-ajallaan monesta asiasta, joka nuoren elämään on normaalisti kuulunut. Nyt sama ikäluokka saa harteilleen vielä uuden kriisin taakan. Vaikutukset nähdään tulevaisuudessa. Näihinkin riskeihin pitäisi reagoida silti jo nyt.
Pitkittyessään kriisi vaikuttaa myös tamperelaisten kukkaroon markkinavaikutusten ja ennen kaikkea energian hinnan kautta. On selvää, että kriisin ja esimerkiksi pakotteiden vaikutukset tulevat koettelemaan myös toisia liike-elämän aloja enemmän kuin toisia. Keskustelu valtion tukieuroista ei pääty koronaan.
Silti suhteellisuudentaju on syytä pitää mielessä. Vaikka tulevaisuus mietityttää, tällä hetkellä suurin taakka kannetaan Ukrainassa.