Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Tampereen kieli-ihmettä tarjotaan vain osalle – "Valitseminen ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että kieltä olisi oikeasti päässyt opiskelemaan"

Saimme Wilmassa 2-luokkalaisten vanhemmille tarkoitetun viestin kolmannen luokan kielivalinnoista. Viestin mukaan Tampereella ”kannustetaan monipuolisiin kielivalintoihin jo perusopetuksen alaluokilla”.

Samaan viestiin oli kuitenkin lisätty koulukohtainen sivuhuomio: tarjolla on vain ruotsi tai englanti. ”Monipuoliset valinnat” siis tarkoittaa, että mitään ei voi valita, koska nämä lapset opiskelevat jo englantia ja ruotsi tulee kaikille muutenkin alakoulussa.

Vuonna 2013 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka Tampereella aloitti vieraan kielen opiskelun ensimmäisellä luokalla. Kaupunki markkinoi Tampereen kielivalintoja ylistävin sanoin ja media kävi syöttiin: ”Yhä harvempi koululainen lukee saksaa ranskaa tai venäjää - Tampereen ihme näyttää, että toisinkin voisi olla” (Suomen Kuvalehti 28.8.2020), ”Tampere on nyt kieltenopetuksen edelläkävijä – Ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi kannattaa valita joku muu kuin englanti” (AL 7.2.2020).

Projektisuunnittelija Outi Verkama kehui Aamulehdessä (12.12.2019), miten ”Tampereen laaja kielitarjonta mahdollistaa sen, että harvinaista kieltä voi opiskella omassa lähikoulussa.”

Kaupunki jakoi auliisti kielivalintatilastoja: yli 33 prosenttia 2013-syntyneistä valitsi ykkösluokalle jonkun muun kielen kuin englannin. Valitseminen ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että kieltä olisi oikeasti päässyt opiskelemaan.

Mekin valitsimme lapsillemme A1-kieleksi saksan, mutta rehtorin vastaus oli tyly: ”Sammon koulussa kaikki 1-luokkalaiset lukevat englantia ensimmäisenä vieraana kielenä”.

Näymme Tampereen kieli-ihmeen tilastoissa muun kuin englannin valitsijana, mutta lapset eivät silti opiskele valitsemaansa kieltä.

Näymme Tampereen kieli-ihmeen tilastoissa muun kuin englannin valitsijana, mutta lapset eivät silti opiskele valitsemaansa kieltä. Olemme vain osa edelläkävijäkaupungin mainetaulukkoa.

Ennen kaupungin kieliuudistusta Sammon koulussa oli A1-kieleksi saanut helposti saksan ja sen rinnalle alakoulussa englannin ja ruotsin. Tampereen kieliuudistuksen jälkeen tätä mahdollisuutta ei ole.

Tänä keväänä kaupunki järjestää samoille, nyt 2-luokkalaisille lapsille, kielivalintailtoja A2-kielen valintaan. Esittelyn mukaan niissä ”tutustutaan eri kieliin mainioiden käsinukkevideoiden kautta ja tavataan alaluokkien kielenopetukseen perehtyneitä kielenopettajia”. Miksi lapset haluaisivat mennä katsomaan käsinukkevideoita kieltenopetuksesta, jota heille ei tarjota?

Viime syksynä Yle uutisoi Tampereen kaupungin saaneen Vuoden kieliteko -palkinnon. Palkinto annettiin kielten kehittäjäopettajaryhmälle, joka vastaa kielivalintoihin kannustamisesta käytännössä.

Raha pitäisi mieluummin suunnata kielivalintojen mahdollistamiseen kuin niiden markkinointiin. Eikö se olisi kieliteko, että uudistuksessa väliin pudonneelle 2013-ikäluokalle perustettaisiin A2-kielen ryhmiä omaan kouluun?

Tampereen kaupungin linja kielivalinnoissa ajaa oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikan ja syntymävuoden mukaan. Se ei ole oikein.

Sammon koulun 2-luokkalaisten vanhemmat