Investoinnit, palveluiden sujuvuus tammikuussa 2023 ja henkilöstön riittävyys. Kiersin syksyllä Tampereen naapurikunnissa kuulemassa, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia kunnassa nähdään aluevaalien ja hyvinvointialueiden osalta. Päällimmäiset huolet olivat kaikissa kunnissa liki identtisiä. Kuntia huoletti erityisesti rahojen riittäminen niin itse hyvinvointialueen tuottamiin palveluihin kuin myös kunnille jääviin palveluihin. Jos kunnan tuloista haukataan puolet, mihin jäljelle jäävä osuus riittää. Toki kunnilta lähtee myös reilusti työntekijöitä, pelkästään Tampereelta Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyy 6 000 työntekijää.
Samalla kunnat luovat nahkaansa uudelleen. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) totesi Tamperelaisen haastattelussa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tähän asti ollut käytännössä hyvinvointikunta. Kunnat ovat itse hoitaneet (tai vastanneet siitä, että joku hoitaa) omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa, pelastuslaitoksensa, opetuksensa ja varhaiskasvatuksensa. Jatkossa tästä leikataan pala pois. Ei ihme, että moni päättäjä on huolissaan siitä, tuleeko kuntien palveluihin katkoskohtia. Esimerkiksi opettajat ovat jatkossakin kunnan palkkalistoilla, mutta kouluterveydenhoitajat hyvinvointialueen.
Toki kun katsoo Pirkanmaankin aluevaaliehdokaslistoja, moni ehdokas istuu jo valmiiksi valtuustoissa joko vakituiseen tai varajäsenenä. Voisi siis olettaa, että päättäjien on helppo tehdä yhteistyötä, kun samat ihmiset istuvat kahdessa valtuustossa.
Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla. Tässä vaiheessa on hyvä alkaa jo miettiä, kenen haluaa jatkossa päättävän muun muassa sote- ja pelastuspalveluista. Siis esimerkiksi siitä, missä on lähin terveysasema ja kuinka nopeasti sieltä saa hoitoa. Pohdinnan tueksi tarjoamme vaalikoneen, jonka löydät osoitteesta tamperelainen.fi/vaalikone.
uutispäällikkö