Pääkirjoitus CSI Pyynikki – "Tuhansien tarinoiden kuolemaakin tulkitaan lähinnä muutamien silminnäkijäkertomusten pohjalta niiden uskottavuutta arvioimalla"

Mitä väliä on sillä, mistä syystä joku kuoli yli sata vuotta sitten?

Punaisen Tampereen ylipäällikön Hugo Salmelan kuolema maaliskuun lopussa 1918 punaisten päämajassa Pyynikillä vanhalla Teknillisellä opistolla on tarina, jota on kerrottu Tampereella sukupolvelta toiselle. Taitavana sotapäällikkönä arvostetusta kotkalaisesta harrastajanäyttelijästä on tullut kuolemansa jälkeen kiinteä osa tamperelaista kulttuuriperimää. Vanhalla tekulla on etsitty Hugo-kummitusta, yliopistovuosina järjestetty Hugo-bileitä ja kuolema on ympätty mukaan isoon osaan Tampereen vuoden 1918 tapahtumia käsittelevistä kaunokirjallisista teoksista ja näytelmäteksteistä.

Siksi Kimmo Lehtimäen syksyn uutuuskirjaa ”Punaisen ylipäällikön kuolema” ei ole voinut ohittaa olankohautuksella. Lehtimäen mukaan Salmelan kuolemaa omien käsikranaattitumpuloinnin seurauksena todennäköisempää on se, että tämä kuoli valkoisten tykistön osumasta rakennukseen. Kuolintapa olisi siis huomattavasti tarinoihin ja kulttuuriin jäänyttä epädramaattisempi.

Moni tavallinen lukija voi ihmetellä, miksi käsitys historiankulusta muuttuu ja eikö yli sata vuotta sitten kuolleen miehen kuolinsyystä saada selvyyttä.

Historiallinen tieto muuttuu pääsääntöisesti, jos tapahtumista löytyy uusia lähteitä tai jo tunnettuja tulkitaan uudelleen.

Juuri sisällissodassa tulkinnat korostuvat. Kaksi kasaan kyhättyä armeijaa ei nopean ja kiivaan sodan aikana juuri tekemisiään ylös kirjannut. Jälkikäteen muistelleet voittajat kertoivat sankaritarinaa sotatapahtumista ja pyrkivät pesemään kätensä jälkiseurauksista. Häviäjien kertomuksia on tulkittu useimmiten valtiorikosoikeuden kuulustelupöytäkirjoista, joissa tavoitteena ei ollut sotatapahtumien muistelu tuleville historioitsijoille, vaan oman osuuden kertominen niin, että henki säilyy. Suuri osa selvinneistä vaikeni vuosikymmeniksi.

Salmelan tuhansien tarinoiden kuolemaakin tulkitaan lähinnä muutamien silminnäkijäkertomusten pohjalta niiden uskottavuutta arvioimalla. Teknistä rikospaikkatutkintaa ei ollut keväällä 1918 ei tehty, eikä muitakaan asiakirjadokumentteja ole juuri säilynyt.

On selvää, että Lehtimäenkin huolellinen tulkinta totuudesta haastetaan. Näin pitääkin olla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut