Tampereen kaupungin teettämän Tampereen keskustan asiointitutkimuksen tuloksia esiteltiin tällä viikolla. Tutkimuksessa selvitettiin kaupunkiseudun asukkaiden asiointia, liikkumista ja kuluttamista Tampereen keskustassa.
Tampereen ylivirittyneeseen keskustakeskusteluun on viime vuosina liittynyt vääntö siitä, millä kulkupelillä keskustaan tuleva käyttää lompakostaan suurimmat eurot asiointimatkallaan. Jokaiseen kulkutapaan vahvimmin ideologisesti tai muusta syystä sitoutuneen käsitys on ollut se, että omista syistä läheisimmällä tavalla liikkuvat myös pönkittävät euroillaan keskustan vetovoimaa.
Tutkimuksen lopputulema on se, että ostovoimasta 36 prosenttia kulki kävellen, 29 prosenttia autolla, 27 prosenttia joukkoliikenteellä ja 9 prosenttia polkupyörällä.
Erityisiä yllätyksiä ei tullut. Esimerkiksi kävelijöiden kertakulutus oli pienempi kuin autoilijoilla, mutta asiointikäyntejä oli huomattavasti useammin. Keskustan kokonaiskulutuksesta kävelijöiden osuus oli suurimmillaan päivittäistavaraostoksissa, pyöräilijöiden osuus tapahtumissa, joukkoliikenteen osuus kahvila- ja ravintolapalveluissa ja autoilijoiden osuus erikoistavarakaupassa.
Asiointitutkimukseen osallistui 1 148 yli 15-vuotiasta Tampereen kaupunkiseudulta. Vastaajat arvioivat Tampereen keskustassa asiointia ja liikkumista huhtikuuta 2021 edeltäneiden 12 kuukauden ajalta. Tutkimusajanjaksoon sisältyi siis käytännössä ensimmäinen koronavuosi ja tutkimusaika päättyi ennen ratikkaliikenteen alkamista.
Tampereen kaupungin tulkinta asiointitutkimuksen tuloksesta oli luonnollisesti se, että tähän mennessä tehdyt strategiset toimenpiteet keskustassa ovat olleet oikeita. Tiedotteeseen kirjattiin, että keskustan tulee olla saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla, kun eurovirtoja kaikilla kulupeleillä keskustaan tuleekin. Isoja muutoksia asiointitutkimuksen pohjalta ei ole siis odotettavissa.