Kolumni Onnesta – "Onni on julma sana suomen kielessä"

En minä halua, että menestyt, tai että sinusta tulee rikas, minulle on tärkeintä että olet onnellinen.”

Lause kuulostaa rakastavan vanhemman toivomukselta, ja sitähän sitä lapsilleen haluaa, mutta päämääränä se on silkkaa julmuutta. Se synnyttää kylkiäisenään teennäisiä hymyjä, ponnisteltua pontevaa positiivisuutta, ja loputonta syyllisyyttä siitä, ettei koe elämäänsä siten kuin pitäisi, ettei ole onnellinen, ettei nauti hyvistä asioista vaan suree kaikkea sitä mikä on pielessä, ettei tunnu siltä kuin pitäisi.

Silmä kovana kyttää onnen välähdyksiä, vaanii niitä ja pyydystää kansioon kuin perhosia: kerran oli kaunis ja elävä onnen perhonen ja sain sen kiinni, tässä todiste.

Onni on julma sana suomen kielessä: sama kantasana hyvässä säkässä, onnistumisessa ja onnellisuudessa: olet onnekas, jos olet onnellinen, olet onnistunut ja siis onnellinen, epäonninen on onneton, jos et onnistu olet epäonnistunut, jos sinua vaivaa epäonni oletko kenties epäonnellinen?

Ja silti oma kokemus ei liitä onnistumista ja onnea samaksi, ei hyvää säkää, onnea, ja onnellisuutta… ei toki vastakkaisiksi tai toisiaan poissulkeviksi, muttei sukuisiksi.

Vaikka toki myönnän että olen mieluummin onnellinen kuin onneton, niin silti olen alkanut epäillä että onnellisuuden tavoittelu on mahdotonta, ja siksi turhaa. Onni on seuraus, ei päämäärä. Minulla on haluja, tarpeita, ja ne ovat monenmoisia ja osa liittyy mammonaan, osa aikaan, osa ystäviin ja rakkauteen, osa terveyteen… mutta en minä tiedä tulenko niitä toteuttamalla sen onnellisemmaksi. Se ei edes ole kovin kiinnostavaa. Kiinnostavampaa on miettiä, miten saavutan sen mitä haluan, ja voihan olla, että se johtaa johonkin onnen kokemukseen, ja hyvä jos niin käy mutta en usko, että sen olotilan jahtaamisessa on mitään järkeä.

Onni on julma sana suomen kielessä.

Varsinkin kun onnen hetket – joita en ala tässä paljastella – ovat usein tulleet ihan puskista, yllättäneet housut kintuissa, tai muuten vaan varoittamatta vallanneet. Se on lahjana saatua, ei ansaittuna palkintona.

Onnen tavoittelun hintana tuntuu olevan jatkuva onnettomuuden kosketus.

Onnellinen on jos on ollakseen. Se riittää.

kirjoittaja on Tampereen Työväen Teatterin teatterinjohtaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut