Tuskin kukaan on voinut välttyä kuulemasta lukiolaisiin kohdistuvista paineista, joita aiheuttavat esimerkiksi korkeakoulujen todistusvalinnalla sisään pääsevien osuuden kasvattaminen ja siten ylioppilaskirjoitusten merkityksen kasvattaminen.
Nuorten mielenterveysongelmista puhutaan etenkin koronapandemian aikana paljon, mutta tekoja on yhä harmillisen vähän.
Esimerkiksi Tampereen yhteiskoulun lukiossa on yli 900 opiskelijaa, mutta vain yksi, 80-prosenttista työaikaa tekevä koulupsykologi. Jonot psykologille ovat pitkiä, ja pahimmissa tilanteissa akuutteihin jaksamisongelmiin on mahdollista saada apua vasta seuraavan periodin aikana - siis siinä vaiheessa, kun stressiä tuovat kurssit ovat jo ohitse tai mahdollisesti jääneet suorittamatta.
Nuoret arvostavat Tampereen kaupungin yrityksiä paikata mielenterveysongelmien hoitoa esimerkiksi nuorisovastaanoton kautta. On kuitenkin huomattava, ettei sinnekään pääsy ole helppoa - nuorisovastaanoton palveluiden saamiseen tarvitaan lähete koulupsykologilta tai -terveydenhoitajalta. Miten nuorisovastaanoton palvelut on tarkoitus saavuttaa, kun lähetteen antajienkaan luokse ei tahdo päästä?
On aika siirtyä sanoista tekoihin ja lisätä koulujen resursseja opiskelijaterveydenhuollon mielenterveyspuolella. Terveitä, työkykyisiä veronmaksajiahan meistä halutaan kasvattaa, eikö niin?
Inka Pekkola edunvalvontavastaava Tampereen yhteiskoulun lukio, opiskelijakunnan hallitus
Terveitä, työkykyisiä veronmaksajiahan meistä halutaan kasvattaa, eikö niin?