Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Ihmisen kokoiset taidemuseot

Pidetään Tampereen taidemuseot ihmisen kokoisina. Tampereella on välillä puhuttu taiteen keskittämisestä yhteen suureen museoon. Saan siitä vilunväristyksiä. Iso on harvoin antoisa. Pieni on kaunista.

Olen saanut vierailla monissa erilaisissa taidemuseoissa. Suurista mainitsen Sosialistisen realismin taidemuseon Moskovassa ja Louvren Pariisissa. Pienistä haluan tuoda esille Didrichsenin museon Helsingissä ja Tampereen taidemuseon.

Louvre on suurenmoinen, mutta olen neuvonut ihmisiä valitsemaan sieltä etukäteen yhden osaston, katsomaan sen ja poistumaan. Tai menemään impressionisteja ihailemaan pienempään Musée d’Orsayhin.

Taide, hyväkin, tuottaa liian isona annoksena ähkyn kuten muukin ylirunsaus. Ei jää mitään muistiin kuin tunne, etten mene tähän museoon uudestaan. Siksi Tampereen pitäisi jatkossakin säilyttää monet pienet museonsa.

Meillä on hieno, jo liki 100 vuotta toiminut Tampereen taidemuseo, jota sopii edustavasti laajentaa, kunhan pysytään kohtuudessa. Meillä on Sara Hildenin museo kauniilla paikalla. Uusi Hildenin museo rakentuu keskelle Tampereen vanhaa kaupunkia ja haluan uskoa sen siihen asettuvan muuta rikkomatta.

Meillä on Emil Aaltosen Pyynikinlinna, Muumi-museo Tampere-talossa, Kustaa Hiekan museo, joka on maamme vanhin yksityinen taidemuseo, ja Milavida Näsikalliolla. Lisäksi tahdon tuoda tähän yhteyteen eräitä lähiseutujen taidepaikkoja. Sopivalla etäisyydellä ovat Kimmo Pyykön museo Kangasalla, Tyrvään Pappilan ja Funkkis-talon näyttelyt Vammalassa ja Laukon kartano Vesilahdella. Serlachius-museot Gustaf ja Gösta ovat jo etäämpänä.

Iso on harvoin antoisa. Pieni on kaunista.

Tampere on tunnettu teatterikaupunki, täällä tanssitaan ja täällä kuulee monenlaista musiikkia. Tampereen Filharmonia ansaitsee paikan sydämissämme vuosittaisia oopperaesitystä unohtamatta. Kirjailijana olen iloinen, että kirjamessutkin ovat nyt syntyneet ja eläkööt ne kauan.

Olemme kulttuurikaupunki. Siksi taidemuseoitakin on vaalittava. Perustelen pienten museoiden jatkumoa sillä, että vierailija ei kyllästy runsauteen, katsoja voi valita kohteen, museot kuljettavat eri puolille kaupunkia ja samalla pääsee tutustumaan arkkitehtonisesti antoisiin eri aikakausien rakennuksiin. Kaikki tämä antaa enemmän kuin yksi iso ”taidemuseotehdas”.

kirjoittaja on kaakinmaalainen ex-yritysjohtaja, joka kirjoittaa historiallisia dekkareita