Kolumni Kaupunki kurkottaa nyt korkeuksiin – "Se on meille uusi maamerkki, tapahtumien kehto, kaupunginosa ja enemmän"

Paljon hyvää, mutta torni puuttuu. Suunnilleen näin voi tiivistää kommentit, kun päättäjät saivat eteensä Tampereen uuden rautatieaseman ensimmäiset suunnitelmat vuonna 1933.

Hämeenlinna–Tampere-rata oli valmistunut 1876, ja nyt puinen asemarakennus oli tarkoitus korvata. Järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka houkuttelevin suunnitelma oli Otto Flodinin ja Eero Seppälän kynistä. Kilpailun raati kiitti ehdotusta erittäin mielenkiintoiseksi, kauniiksi ja rakennustaiteellisesti vaikuttavaksi, mutta puutteita ehdotuksessa oli – eikä asemalla ollut torniakaan. (Tarina selviää Panu Savolaisen rakennushistoriaselvityksestä syksyltä 2015).

Silti ehdotus lunastettiin jatkokäsittelyyn, ja keväällä 1934 Flodinin ja Seppälän uudet piirustukset olivat valmiina. Flodin ja Seppälä eivät itse olisi tornia halunneet, mutta etenkin rautatiehallitus tuumi toisin. Torni tuli.

Sittemmin tornista ja sen kellosta on tähyilty, pitääkö juosta, jos mielii junaan tai vilkaistu, koska odotettu junamatkailija saapuu. Torni on todistanut malttamatonta odotusta ja iloisia jälleennäkemisiä. Se on näyttänyt meille aikaa, suuntaa ja vauhtia.

Kun rautatie Tampereelle valmistui, se kuljetti sisämaakaupunkiin asukkaita, vieraita, tavaraa ja kuhinaa. Tampere kasvoi, mutta pitkään torni katseli yksinään ylöspäin.

Nyt, vuonna 2021, Tampereen siluetti on täysin toisenlainen. Kannen ja Areenan myötä koko aseman alue kurkottaa korkeuksiin. Se on meille uusi maamerkki, tapahtumien kehto, kaupunginosa ja enemmän.

Tampereen keskusta nousee Kannen ja Areenan myötä uudelle tasolle.

Kansi ja Areena yhdistävät hajanaisen liikenteen solmukohdan – odotuksen ja kulkemisen – uudenlaiseksi viihtymisen ja elämysten alueeksi. Uusi monitoimiareenamme kuhisee pian jääkiekkoa, konsertteja ja tapahtumia, ja kannen talot tarjoavat työpaikan ja kodin yhä useammalle kaupunkilaiselle. Erinomainen sijainti on nyt osa yhä useamman arkea, juhlaa ja hauskoja hetkiä.

Arkkitehti Daniel Libeskindin toimiston viitesuunnitelmaan perustuva kokonaisuus tuo uutta ja korkealaatuista arkkitehtuuria Tampereen keskustaan. Keskustaa ei enää jaa ratakuilu, vaan se on yhdistynyt moderniksi kaupunkiympäristöksi. Muutos on historiallinen.

Tampereen keskusta nousee Kannen ja Areenan myötä uudelle tasolle. Alue vahvistaa niin Tampere-talon, yliopiston kuin koko keskustan houkuttelevuutta. Täällä on jokaiselle jotakin, ja Tampereen tarjonnasta on aiempaakin helpompaa saapua nauttimaan myös muualta Suomesta.

Emme voi tietää, mitä aseman tai tornin suunnittelijat sanoisivat nykytilasta, mutta rohkenen epäillä, että he olisivat tyytyväisiä aseman alueen muutokseen ja nykyiseen merkitykseen. Se on elämää ja ihmisiä varten.

Tampere on tullut tunnetuksi rohkeista päätöksistään ja siitä, että isot hankkeet myös valmistuvat. Tämä osaaminen näkyy Kannessa ja Areenassa, jossa on tehty eikä vaan meinattu – kurkotettu rohkeasti korkealle. Nyt pääsemme nauttimaan pitkän ja vaiherikkaan työn tuloksista. Siksi on ilo sanoa: nähdään pian areenalla!

Kirjoittaja on Tampereen pormestari (kok.)

Tämä kolumni on julkaistu aiemmin Tampereen uusi sydän -erikoisliitteessä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut