Pohjola Rakennus sai Santalahden työmaalleen lisärakennusoikeutta ehdolla, että tietyt osat vanhasta rakennuskannasta säilytetään, kuten niin kutsuttu Breitensteinin huvila (rakennettu 1800–1900-lukujen vaihteessa).
Huvila on toiminut vuonna 1919 pahvitehtaan johtajana aloittaneen R. Breitensteinin konttorina.
Nyt Pohjola Rakennuksella on aikomuksena purkaa Breitensteinin huvila, vaikka Pirkanmaan maakuntamuseo totesi sen olevan korjauskelpoinen ja korjauskulujen olevan kohtuullisia annettu lisärakennusoikeus huomioiden. Huvila on jätetty tahallaan suojaamatta ja korjausehdotukset huomioimatta. Viimeksi 15. marraskuuta yksi huvilan ikkunoista puuttui, jolloin kuka tahansa pääsee kiipeämään sisälle sotkemaan ja sää tekemään tuhojaan.
Lainaus Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnosta 30.9.2021: ”Pirkanmaan maakuntamuseo pitää moitittavana, ettei rakennusten vaurioitumista ole ponnekkaammin pyritty pysäyttämään, kuten MRL:n pykälät 118 ja 166 edellyttävät. Edellä mainittu, sekä Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa jo 17.5.2018 pidetty ensimmäinen työneuvottelu, jossa keskusteltiin samojen suojeltujen rakennusten purkamismahdollisuudesta, vaikuttaisivat viittaavan siihen, ettei kiinteistönomistajan tarkoituksena ole lähtökohtaisestikaan ollut säilyttää kyseisiä rakennuksia.”
Vielä muutamia vuosia sitten Pohjola Rakennus Oy Hämeen tuolloinen toimitusjohtaja Miikka Routama fiilisteli Aamulehden jutussa (3.7.2017), kuinka huvila voisi palvella esimerkiksi asukkaiden kylätalona. Routama kertoi, että rakennuksesta on luonnosteltu muun muassa harrastetilaa, yleistä saunaa tai juhlatilaa.
Minä kutsun Pohjola Rakennuksen toimintaa suureksi vedätykseksi. Lisärakennusoikeus on saatu kyseenalaisin keinoin.
Tampereen rakennusvalvontakaan ei selviä puhtain paperein: heidän tehtävänsä olisi huolehtia ajoissa, että suojeltavat rakennukset on suojattu asianmukaisesti. Miksi näin ei ole tapahtunut? Sakko laiminlyönneistä on suurelle rakennusliikkeelle pieni menetys sen rinnalla, että he saavat lisää arvokasta rakennusalaa tuhoamalla suojellut rakennukset.
Erikoista on myös, että kaavoitus ei tiedä mitä rakennusvalvonta tekee: toisaalla annetaan purkulupa ja toisaalla mietitään uhkasakkoa laiminlyönneistä.
Tampereelta on purettu jo tarpeeksi vanhaa rakennuskantaa. Uuden rakentaminen ei ole ekologisesti tai eettisesti kestävää, jos vaihtoehtona on vanhan kunnostaminen ja asuinympäristön monimuotoisuuden ylläpitäminen.
Vanhaa kulttuuriperintöä ei saa takaisin, kun se kerran puretaan.
Katja Villemonteix
puheenjohtaja
Pispalan Asukasyhdistys ry