Suhdanne-ennusteet povaavat nyt vahvaa talouden kasvua. Vasta julkaistun pk-barometrin mukaan vajaa puolet Tampereen seudun yrityksistä näki tulevaisuudessa hyvää. Tampereen seudulla kasvu odotellaan lähimmän vuoden aikana vielä hieman reippaampaa kasvua kuin maassa keskimäärin.
Pk-yritysten kasvunäkymät ovat hyvät niin henkilökunnan määrän, liikevaihdon kuin kannattavuudenkin suhteen. Nämä ovat kaikki tietysti hyviä signaaleja, mutta tähän ei parane tuudittautua.
Surullinen fakta on sekin, että niin Suomi, Pirkanmaa kuin Tampereen seutukin ovat investointilamassa. Ja muista hyvistä näkymistä huolimatta juuri yritysten investointiodotukset ovat sitä heikot. Ilman uusintainvestointeja ja ylipäätään yritysten investointeja tuotantokapasiteettimme rapautuu ja yritystemme kilpailukyky heikkenee. Osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaa merkittävästi myös yritysten investointikykyyn. Noin 20 prosenttia Tampereen seudun pk-yrityksistä näki kyselyssä toimintansa kehittämisen esteenä työvoiman saatavuuden. Toisaalta osa yrityksistä pitää suhdannetilannetta vielä heikkona koronaepidemian vuoksi. Mitä sitten, kun kasvu lähtee näilläkin alueilla? Tilanne on hankala, koska samalla meillä Suomessa on esimerkiksi pohjoismaalaisittain poikkeuksellisen korkea työttömyysprosentti. Samanaikaisina työttömyys ja työvoimapula ovat hyvin hankala yhdistelmä. Tulevaisuuden kannalta ei myöskään ole hyvä, että nuorten työttömyys on edelleen korkealla tasolla.Opintotuelta kortistoon siirtyvän tulevaisuuden ennuste ei ole ruusuinen.
Hienoa on, että yli 40 prosenttia yrityksistä haluaa kasvaa voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan, mutta toki voimakkaasti kasvavien yritysten määrä on saisi olla tätäkin suurempi. Kasvuyritykset yleensä työllistävät paljon, investoivat ja kansainvälistyvät.
Toisaalta kasvuyritykset luovat talouteen uutta dynamiikkaa ja monesti uuden osaamisen kautta vetovoimaa koko alueelle. Kasvuyritykset panostavat yleensä myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Siihen panosti pk-yrityksistä 18 prosenttia, joka on liian vähän.
Investointien vähäisyys, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma, voimakkaasti kasvavien yritysten määrän vähäisyys ja liian pieni määrä panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kaikki merkittäviä haasteita, joihin pitäisi nopeasti vastata ja mielellään nopeasti.
Työperäinen maahanmuutto, verokannusteet investointeihin, investointiavustusten lisääminen, panostaminen koulutukseen, työmarkkinoiden uudistaminen rekrytoinnin riskien vähentämiseksi, yritysten liiketoimintaosaamisen nostaminen ja niin edelleen ovat kaikki keinoja, joita pitäisi nyt aktiivisesti pohtia.
kirjoittaja on Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja.