Syksyn budjettiriihen alla on käyty keskustelua tieteen leikkauksista. Suomen Akatemian valtuuksia tutkimuksen rahoitukseen on esitetty leikattavaksi.
Olen seurannut asiasta käytyä poliittista keskustelua, ja erityisesti vihreiden sekä keskustan välistä kiistelyä. Syyllisten hakemista olennaisempana pidän yhteistä tahtoa: tieteen rahoitusta ei ole vielä leikattu, ja hallitus voi ratkaisut tehdä juuri siten kuin itse päättää.
Tieteen puolustamisen tekee vaikeaksi se, että sen tuottamat hyödyt syntyvät useimmiten vasta tulevaisuudessa. Monille poliitikoille on aina helpompaa puolustaa olemassa olevia rakenteita ja työpaikkoja kuin tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tieteen ja tutkimuksen rooli yhteiskunnassa on ollut aina raaputtaa esiin sitä, mitä emme vielä tiedä tai mikä pitää vielä tehdä vaikkapa teknologiana todelliseksi. Sen puolustaminen on siksi vaikeaa.
Samaan aikaan budjettikiistoissa on tapana esittää, että vaihtoehtoiset leikkauskohteet pitää löytää muualta budjetista. Tätäkin ajatusmallia voisi ilmaisen lainarahan maailmassa haastaa: todellako ajattelemme niin, että tiede ja tutkimus eivät tuota niihin tehtyjä panostuksia takaisin?
Erään asian tiedän varmaksi: ajankohtaisista kriiseistämme esimerkiksi niin korona kuin ilmastonmuutos ravisuttavat maailmaa, ja niiden ratkaisemisessa tiedettä on ollut mahdotonta ohittaa.
Vaikkapa uusien rokotteiden ja teknologisten ratkaisujen tarve on ollut valtava - ja tulee olemaan jatkossakin. Tarvitsemme syvempää ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten liikkumisen tarpeet muuttuvat etätyöaikoina. Tarvitsemme käsitystä siitäkin, miten ihmisyhteisöt elävät epävarmuuden ajassa, ja millaista kulttuuria luomme ympärillemme. Kaikkea tätä tutkitaan omassa Tampereen yliopistossamme, ja usein juuri Suomen Akatemian rahoittamana.
Hallitus voi ratkaisut tehdä juuri siten kuin itse päättää.
Tieteen ja tutkimuksen leikkaukset suoria leikkauksia paremmasta tulevaisuudesta, eli siitä millaiseksi ihmiskunta voi parhaimmillaan tulla. Kun katsoo kriisien täyttämässä maailmassa sitä, millainen tulevaisuus meitä tällä hetkellä on odottamassa, en mahdollisuuksia paremmasta leikkaisi.
kirjoittaja on Tampereen kaupunginvaltuutettu ja vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja