Kolumni: Vauhtia lähijunaan – "On hyvä hetki miettiä, miksi Tampere on jarruttanut lähijunan saapumista"

Maanantaina oli historiallinen päivä. Ensimmäinen lähijuna pysähtyi Tesoman seisakkeella.

Vauhtia ei pidä enää hidastaa.

Olen esittänyt jo kahden valtuustokauden ajan olemassa olevien kiskojen käyttämistä osana joukkoliikennettä. Valtava määrä erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia on tehty. Niiden tärkein tehtävä taisi olla mielikuvan synnyttäminen lähijunan edistämisestä.

Nyt on hyvä hetki miettiä niitä syitä, miksi Tampere on jarruttanut lähijunan saapumista.

On pelätty, että toimiva maakunnallinen lähijuna lisäisi pienempien kuntien vetovoimaa. Tampereen asettamat väkimäärän kasvutavoitteet eivät toteutuisi. Ratikkahankkeen yhteydessä olen kuullut epäilyä, ettei Tampereella olisi varaa toiselle kiskopohjaiselle joukkoliikenneratkaisulle. Pelkona oli, ettei vertailutilanteessa ratikkainfran rakentamiselle löydy maksajia.

Vielä 2017 Tesoman rautatiekorttelin asemakaavan hyväksymisen yhteydessä seisaketta ei aluksi ollut tarkoitus rakentaa ollenkaan. Ponsiesitykseni asiasta ei saanut kannatusta. Koalitio ei halunnut toteuttaa Lauri Lylyn pormestariohjelmaan saamaani linjausta lähijunasta.

Monumenttiseisake oli, toivottavasti, käännekohta.

Tampereen kannaksen läpi kulkenut valtion lähijunapilotti kumosi käytännössä kaikki ne väitteet, miksi Tesomalle ei kannattanut rakentaa seisaketta.

Lähijunapilotti Nokialta Tampereelle kasvatti lähijunien käyttäjämäärää lähes 50 prosentilla.

En ollut enää ainoa valtuustossa, joka ihmetteli, miksi edes tilapäisiä ja edullisia puisia seisakkeita ei oteta käyttöön.

Tesoman 4,2 miljoonan monumenttiseisake oli, toivottavasti, käännekohta. Nyt ylihinnoittelusta, viivyttämisestä ja mielikuvista voitaisiin siirtyä toteuttamiseen.

Pirkanmaalle pitää toteuttaa pääkaupunkiseudun mallin mukainen lähijunajärjestelmä. Kilpailutus toi Helsingin seudun lähiliikenteeseen 30–40 prosentin hintojen alennuksen.

Toimivan kilpailutuksen varmistamiseksi pitää perustaa kalustopankki.

On tärkeää, että vuonna 2017 valtuuston yksimielisesti hyväksymän ponteni mukaisesti kaikki vanhat lättähattujen seisakepaikat pidetään jatkossakin seisakevarauksina.

Seisakepaikat ovat parhaimmillaan pienillä rakentamiskustannuksilla otettavissa uudelleen käyttöön.

Aarne Raevaara

kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (ps.)

Kommentoi