Pääkirjoitus: Rahaa säästöön – vai jääkö?

Riina Haapala

Ei ulkomaanmatkoja, ei ravintolailtoja, ei häitä ja isoja juhlia. Korona-aikana on puhuttu paljon siitä, kuinka rahaa on jäänyt takataskuun ja mihin sitä laitetaan esimerkiksi ulkomaanmatkojen sijaan.

Oman kodin ja pihan remontoinnin ja kunnostamisen lisäksi ylimääräistä rahaa on laitettu kotimaan matkailuun, mutta myös säästöön.

Säästäminen ja erityisesti sijoittaminen on ollut trendi jo jonkin aikaa. Sijoittamisesta on tullut harrastus, jonka kuka tahansa voi aloittaa. OP Tampereen toimitusjohtaja Jani Vilpponen sanoo, että sijoittamisharrastuksen kasvussa nähdään mahdollisuus vaurastua. Esillä on ollut paljon tarinoita siitä, kuinka niin sanotut tavalliset tallaajat ovat sijoittamalla vaurastuneet ja jopa tavoittaneet taloudellisen riippumattomuuden.

Vaikka sijoittaminen ja säästäminen ovat pääasiassa pitkäjänteistä puuhaa, erityisesti alkuvuodesta otsikoihin nousseet meemiosakkeet ja niistä tienatut, niin sanotut pikavoitot. Helposti herää ajatus, että kun muutkin, niin minäkin.

Toisaalta korona-aika on tuonut myös esiin nurjemman puolensa. Siinä missä osa väestä on saanut entistä enemmän säästöön, toiset ovat joutuneet syömään säästönsä. Esimerkiksi Nordea myönsi Pirkanmaalla lyhennysvapaata viime vuonna maaliskuun puolen välin jälkeen 2 800 asuntolainaan. Toimipaikanjohtaja Tomi Tulosella on tähän myös selitys: koronasta kärsineillä ravintola- ja tapahtuma-aloilla työskentelee paljon nuoria, joilla ei vielä ole omistusasuntoja. Vuokraan ei voi hakea lyhennysvapaata.

Sekä Vilpponen että Tulonen näkevät tämän lehden jutussa kiinnostuksen raha-asioihin pelkästään hyvänä asiana. Säästämistrendikin nähdään hyvänä. Tosin siinäkin on yksi asia muistettavana: omaa taloutta ei kannata hoitaa luotolla. Lainat ja pikavipit kun pitää maksaa myös takaisin.

Uutispäällikkö

Kommentoi