Kolumni: Miksi tarvitsemme ratikan jatkot? – "Millaisen kaupunkiseudun haluamme tänään rakentaa vuodelle 2040? Niitä päätöksiä teemme parhaillaan!"

Lauri Lyly

Viimeisen 25 vuoden aikana Tampereen kaupunkiseudun väestö on kasvanut vauhdilla. Itseasiassa suhteellisesti samaa vauhtia kuin Helsingin seutu. Juuri näinä aikoina Tampereen kaupunkiseutu ylittää 400 000 asukkaan rajan. Kaupunkiseutumme vertautuu moniin samankokoisiin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Esimerkiksi Sveitsin Berniin (419 000 asukasta) ja Saksan Rostockiin (425 000 asukasta).

Seutumme väestökasvu on ollut mahdollista, koska olemme tiivistäneet kaupunkirakennettamme ja tuoneet siihen eurooppalaisia piirteitä. Näitä ovat kehittyneet joukkoliikenneyhteydet, keskusta-alueen kehittyminen ja tiivis kaupunkikulttuuri.

Tampereella kehityksen avainasemassa on ollut ennen kaikkea ratikka. Sen vaikutus näkyy kohtapuoliin myös lähikunnissa. Osaltaan kasvuumme on tietenkin vaikuttanut myös yleinen kaupungistumiskehitys.

Ratikan rakentaminen on tuonut uusia asuntoja, sujuvia yhteyksiä reitin varrella ja ratikan vaikutusalueella isoja muutoksia. Ne näkyvät arjessa palveluina, ihmisinä ja kaupunkikulttuurina. Etäisyydet kaupungin sisällä tuntuvat aiempaa pienemmiltä ja sujuvammilta taittaa.

Tampereen seutu on nyt kasvanut väkiluvultaan selkeäksi maan toiseksi suurimmaksi kaupunkiseuduksi. Vuonna 1996 Turun ja Tampereen seudun väkiluku oli noin 300 000 asukasta. Ero alueiden välillä oli noin 200 asukasta, Turun seudun hyväksi. 25-vuodessa Tampereen seutu kasvoi 50 000 enemmän kuin Turun seutu, jossa on nyt noin 350 000 asukasta.

Tuolloin Tampereen seudun ikäpyramidissa suurin ikäluokka olivat sotien jälkeen syntyneet. He olivat tuolloin 45–49-vuotiaita. Aivan viime vuosina seutumme suurimmaksi ikäluokaksi ovat nousseet 25–29-vuotiaat, milleniaalit.

Etäisyydet kaupungin sisällä tuntuvat aiempaa pienemmiltä.

Juuri nuorissa aikuisissa Tampere kärsii muuttotappiota pääkaupunkiseudulle. Miten saamme heidät pidettyä Tampereen seudulla? Meille kaikille on oltava työmahdollisuuksia, koteja, kulttuuria ja sujuvia arjen palveluita sekä viihtyisää kaupunkiympäristöä. Työpaikat ovat kuitenkin näistä ensisijaisia.

Väestöennusteiden mukaan kaupunkiseutumme kasvu näyttäisi hiipuvan vuoteen 2040, jollemme tee nyt päätöksiä ja toimia, joilla voimme suuntaa kääntää. Tulevalla valtuustokaudella on oltava yksituumaiset suunnitelmat työllisyyden, nuorten aikuisten kiinnittymisen ja kansainvälisyyden sekä kansainvälisten osaajien hyväksi.

Millaisen kaupunkiseudun haluamme tänään rakentaa vuodelle 2040? Niitä päätöksiä teemme parhaillaan!

kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (sd.) ja Tampereen pormestari 2017–2021

Kommentoi