Lukijalta: Perhearki voi pyöria kaupungissa myös ilman autoa – "Kaikki lapsiperheet eivät haaveile isosta pihasta ja tilavasta autotallista kaukana keskustasta"

Uusperheessäni on kolme koululaista ja kaksivuotias, puolisolla vuorotyö, itselläni toimistoajat ja etätyömahdollisuus. Perhearkemme pyörii vauhdikkaasti - myös ilman autoa.

Liikumme töihin, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin ja muihin menoihin kävellen, pyörällä tai bussilla. Lomareissuille olemme vuokranneet tila-auton, lääkäriin on lähdetty taksilla ja työmatkat Helsinkiin taittuivat ennen poikkeusoloja junassa. Ihastelemme ohi suhaavaa ratikkaa ja odotamme sen tuovan vielä lisää mukavuutta arkeen. Myös yhteiskäyttöautojen ja sähköavusteisten tavarapyörien yleistyminen ilahduttaa.

Valehtelisin, jos väittäisin, ettemme koskaan kaipaa omaa autoa. Onhan se vaivalloista raijata kuusihenkinen lauma bussilla mummolaan. Ruokaostokset saa tilattua kätevästi kotiovelle, mutta kirppislöytöjen kuskaaminen on hankalaa.

Autottomana on pitänyt hyväksyä yksi elämän tärkeistä opeista: kaikkea ei voi saada, ainakaan heti. Eniten kaipaammekin autoa siihen, että pääsisimme helpommin luontoon - yhteydet Pirkanmaan retkikohteisiin voisivat olla paremmat.

En tietenkään ole naiivi: monelle ihmiselle ja monessa Suomen kolkassa auto on arjen välttämättömyys. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla sitä kaikille.

Autoilun vähentäminen on ilmastoteko, jota kaupunki voi tukea. Tampereen tulee kannustaa kestävään liikkumiseen ja vastata perheiden tarpeisiin. Varmistetaan lapsille paikka lähipäiväkodista – se tukee arjen sujuvuutta ja koko perheen jaksamista, oli liikkumismuoto mikä hyvänsä.

Kaikki lapsiperheet eivät haaveile isosta pihasta ja tilavasta autotallista kaukana keskustasta

Tehdään pyöräteistä turvallisia myös kouluun kulkeville. Kehitetään joukkoliikennettä, panostetaan raiteisiin, keskitetään asuntoja ja palveluita yhteyksien varteen. Kävelyyn kannustavat myös kutsuva kaupunkitila, vehreät puistot ja kulttuurikokemukset.

Kaikki lapsiperheet eivät haaveile isosta pihasta ja tilavasta autotallista kaukana keskustasta. Meitäkin on, joille sopii paremmin kahvilan kautta puistoon tai kirjastoon tehty pyöräretki. Joillekin oman puutarhan sijaan riittää kesäkukat parvekkeella ja torilta haetut mansikkalaatikot – nekin muuten olen aina saanut ostettua, ihan ilman autoa. Ruuhkavuosiakaan ei tarvitse käyttää ruuhkassa istumiseen.

Sanna Saarikangas

viestinnän asiantuntija

Tampere

Kommentoi