Kulunut 12 kuukautta on saanut meidät tekemään valtavan digiloikan, joka ei olisi ilman koronavirusta onnistunut. Niin vanhat kuin nuoretkin osallistuvat etäkokouksiin, soittavat videopuheluita ja tekevät verkko-ostoksia sujuvasti vaikka vuosi sitten olisivat laittaneet kynsin hampain vastaan. Pakko on paras peruste, sanotaan.
Etätyöhön siirtyneille tämä parhaimmillaan merkitsee myös tehokkuusloikkaa. Enää ei aikaa kulu työmatkoihin (eikä pukeutumiseen, sanoo nyt joku) eivätkä aikasyöpöt työkaverit keskeytä työntekoasi työpisteelläsi. Jotain kuitenkin puuttuu: yhdessäolo, juttelu ja juoruaminen. Samalla kärsii sosiaalisuus ja innovatiivisuus, joilla on iso merkitys työhyvinvoinnille ja myös tehokkuudelle.
Pahimmillaan etänä kaikki ovat hiljaa kunnes palaveri alkaa ja joku sanoo ’jahas, kello on yhdeksän, eiköhän aloiteta’. Sitten pidetään ”tehokas” tunnin palaveri, joskin tehokkuus kärsii monesta asiasta. Kun kamera ja mikrofoni pidetään kiinni, niin saman tien voi alkaa tehdä muuta siinä ohessa. Vastailla sähköposteihin, lukee lehteä tai siivoaa keittiötä – kuulokkeet päässä ja puhelin taskussa se sujuu helposti. Kuntopyörää voisi polkea mutta hengästyminen ei käy laatuun jos on vaara että joutuu puhumaan.
Kohtaamiset kokousten yhteydessä ovat monessa yhteisössä hävinneet olemattomiin. Epämuodollinen juttelu on kuitenkin oleellinen osa paitsi sosiaalista kanssakäymistä myös tiedon vaihtamista ja jopa innovaatioiden syntyä. Harvassa ohjatussa etäkokouksessa sallitaan kevyt jutustelu tai onnistuu aivoja kutitteleva ideointi. Niinpä - etäkokouksessa me suomalaiset pystymme vaikenemaan vielä tehokkaammin kuin ennen. Tässä kehittämisidea kokousohjelmistojen tekijöille: odotusaika jonka osallistuja joutuu odottamaan eteishuoneessa ennen kuin pääsee sisään, muiden odottajien kanssa jutellen. Pakotetaan toisemme puhumaan.
Itänaapurissa tilanne on toisella tavalla hankala: Siellä perinteisesti päätökset tehdään kokousten ulkopuolella ja käytäväkeskusteluissa. Itse kokous on usein vain näytelmä, jossa tehdään ennalta sovitut peliliikkeet. Kun etäkokouksissa ei ole käytäväkeskusteluja, on samalla päätöksentekokyky halvaantunut ja tiedonkulku tyrehtynyt. Ongelmansa kullakin!
Kehotan aloittamaan jutustelun sitä mukaa kuin langoille saavutte. Alussa kamerat päällä niin näette toisenne ja kukaan ei pääse liikaa metsittymään. Kyselkää kuulumiset niin kuin olisitte samassa huoneessa, teillä on tähän aikaa jonka säästätte kun ei tarvitse mennä kokouspaikalle.
Pitäkää myös läsnäkokouksia sallituissa rajoissa – emme me kaikki ole yhtäkkiä muuttuneet vaarallisiksi.
Laittakaa kamera päälle kun puhutte, niin kehonkieli välittyy. Ja pitäkää myös läsnäkokouksia sallituissa rajoissa – emme me kaikki ole yhtäkkiä muuttuneet vaarallisiksi.
kirjoittaja on ollut etäkokouksissa kymmenkunta vuotta.