Hyvä elämä 2030-luvun kaupungissa voi rakentua vain ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävän kehityksen varaan.
Kasvukaupungeissa tämä tarkoittaa jatkuvaa muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville kaupunkilaisille hyvät elämisen mahdollisuudet.
Kaupungin on oltava oikeudenmukainen, turvallinen, ympäristöä kunnioittava ja taloudellisesti vahva.
Näin voidaan turvata kukoistava ja parempi elinkeino- ja kulttuurielämä sekä laadullisesti ja määrällisesti hyvät palvelut, jotta kaupunkimme kasvaa ja kehittyy myös tulevaisuudessa.
Hyvinvointiyhteiskunnan palveluille on moni taho laskenut hinnan, muun muassa terveyspalveluille, päiväkotihoidolle ja koulutukselle. Mutta paljonko maksaa inhimillisyys? Mikä on sen hinta?
Päätöksien pohjaksi on käytävä arvokeskustelua. Esimerkiksi mitä arvoja haluamme edistää, kun ihminen, ympäristö ja talous ovat vaakakupissa?
Meidän on myös kyettävä houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia entistä enemmän.
Millaisen tulevaisuuden lapsillemme haluamme rakentaa?
Miten käytössä olevat resurssimme jaetaan jatkossa julkisille palvelutuottajille esimerkiksi kuntiin, hyvinvointialueelle tai valtiolle?
Vuonna 2023 kunnat muuttuvat peruuttamattomasti, mikäli hyvinvointialueet syntyvät. Hyvinvointialueet ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelut.
Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli ja merkitys vuoden 2023 jälkeen?
Tampere tunnetaan teollisena edelläkävijänä ja kulttuurisesti rikkaana opiskelukaupunkina. Olemme hakeneet uusia malleja toteuttaa asioita. Yhä useammin toteutamme niitä kumppaneiden kanssa.
Vetovoimaisena kaupunkina Tampere on väestökasvussa Suomen kärkikaupunkeja.
Toistaiseksi olemme kasvaneet maan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta meidän on myös kyettävä houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia entistä enemmän.
Muutoin meiltä loppuu työtä tekevä väki kesken.
Tänne, kuten muillekin maamme kaupunkiseuduille, muutetaan paremman elämän toivossa.
kirjoittaja on Tampereen pormestari (sd.)