Lukijalta: Mikä vaikuttaa Suomen viennin selviämiseen koronan jälkeen? – "Suomessa on yhä samat rakenteelliset uudistustarpeet, mutta velkataakalla varustettuna"

Koronavuoden 2020 vaihduttua ja rokotusten käynnistyttyä ovat odotukset muuttumassa valoisimmaksi, joten on syytä arvioida, miltä taloudessa näyttää vuonna 2021 Suomen viennin kannalta.

Suomessa pandemia on pidetty kurissa, mikä helpottaa taloutemme toipumista. Jos vielä keväällä 2021 onnistumme pitämään työpaikkoja luovat yritykset ja toimialat pystyssä, on kesällä tiedossa vetoapua toipuvasta maailmantaloudesta ja piristyvästä kotimaisesta kysynnästä.

Tosin Suomessa on yhä samat rakenteelliset uudistustarpeet, mutta velkataakalla varustettuna. Tämä kriisi toivottavasti nopeuttaa uudistumistamme ja herättää miettimään tekemistämme valtiona, yrityksinä ja yksilöinä.

Uudistumisen tarve on edessä Euroopan unionissa, joka suhteellisen hyvin on selvinnyt pandemiassa.

EU:n sisämarkkinat eivät pysähtyneet, vaikka kansalliset rajoitukset vaikeuttivat ihmisten arkea. EU:n koordinaatio logistiikassa ja rokotehankinnoissa on esimerkki yhteistyön tärkeydestä.

EU-maiden talouksia saadaan uudistettua, jos EU:n sopima massiivinen elpymispaketti käytetään oikealla tavalla. Se vahvistaa EU:a maailmantaloudessa ja avaan Suomellekin uutta tavara- ja palveluvientiä.

Suomessa on yhä samat rakenteelliset uudistustarpeet, mutta velkataakalla varustettuna.

Joulun alla Yhdysvalloissa sovittiin elvytyspaketista, joka uuden presidentin Joe Bidenin johdolla panostaa ilmastotoimiin, digitalisaatioon ja yhteiskunnan toimivuuteen mukaan lukien infrastruktuuri, terveydenhoito ja koulutus.

Näiltä alueita Suomikin voi löytää uutta vientiä. Ennakoitavuuden paluu USA:n politiikkaan on tärkeätä, sillä EU ja USA ovat maailman tiiveimmät kauppakumppanit.

Talouksien keskinäisestä riippuvuudesta ja länsimaisesta arvopohjasta johtuen USA:lla ja EU:lla on vahva intressi vaikuttaa, mihin suuntaan maailmantalouden pelisääntöjä kehitetään. Tätä on Suomenkin syytä edistää.

Aasia ja Kiina vaikuttaa kääntyvän sisäänpäin, mikä ei helpota suomalaisyritysten vientiä. Äskettäin tehdyn Aasian RCEP-vapaakauppajärjestelyn tavoite on vahvistaa alueen keskinäistä kauppaa, mikä voi olla haaste Euroopalle ja Suomellekin.

Suomen kannalta huolestuttavaa on se, että tärkeä kauppakumppanimme Venäjä perustaa taloutensa yhä fossiilisiin polttoaineisiin eikä ole saanut talouden modernisaatiota vauhtiin. Talouden uudistuminen on Venäjälläkin väistämätöntä lähivuosina ja se voi avata uusia kauppakumppanuuksia myös Suomelle.

Koronan jälkeenkään maailma ei ole riskitön. Toivottavasti olemme kuitenkin paremmin varautuneet riskeihin, sillä ne ovat jatkuva haaste myös Suomen viennille ja hyvinvoinnin kasvulle.

Timo Vuori

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kv-johtaja

Kommentoi