Vielä parikymmentä vuotta sitten Tampereen kaupallisesti vetovoimaisin keskusta rajattiin kolmioksi, jonka kärkinä olivat Stockmannin, Sokoksen ja Anttilan tavaratalot. Tavaratalot nähtiin Tampereen keskustan vetovoiman vetureina tai ainakin symboleina, kuten suuressa maailmassakin oli tapana. Rajauksellekin oli pitkään kate; elinvoimaisin keskusta oli kolmion sisällä. Triangelin kärjistä Anttila katosi jo vuonna 2016.
Toinenkin kärki on keikkunut. Tämän viikon maanantaina saneerausohjelmansa julkistanut Stockmann kertoi, että tavaratalo pysyy Tampereella, mutta ei välttämättä samanlaisena kuin tähän saakka. Tosin uudelleen neuvotellun vuokrasopimuksen konkreettisista vaikutuksesta ei vielä tällä viikolla kerrottu.
Mikäli tavaratalokaupalla on ylipäätään menestyksen edellytyksiä kaupunkien keskustoissa, ei Stockmannilla pitäisi sijainnin puolesta olla hätää. Valmistuvat Areena ja kannen talot, kehittyvä Tulli ja tuleva matkakeskus siirtävät keskustan painopistettä vanhasta kolmiosta idän suuntaan ja ratikka tuo matkustajia lähes ovelle.
Onko kolmaskaan kulma kiinni peruskalliossa? Samalla tavalla ei voi jatkaa, totesi Pirkanmaan osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko Tamperelaisen haastattelussa tammikuussa 2019, kun Sokoksessa alkoivat yt-neuvottelut. Mäki-Ullakon mukaan osa keskustatavaratalon osastoista toimi, osa ei.
Nyt tavaratalossa on käynnissä Sokos 2030 -kehityshanke. Lokakuussa POK tiedotti, että ”haaveena on luoda Sokoksesta yhteisöllinen tapahtumien ja jakamisen alusta, kuin vanhanajan toriyhteisö osuuskunta-ajattelun henkeen”, jotta ” tulevaisuuden Sokoksesta rakentuu asiakkaille arvokas ja elämyksellinen kokonaisuus”. Konkretiaa tarvitaan siis vielä tässäkin.
Nyt tavarataloissa pitäisi löytää tie, miten niissä puhutellaan tulevaisuuden asiakkaita. Jos sellainen löytyy, voi Sokoksella ja Stockmannilla olla vahvakin tulevaisuus keskustakaupan voimakentässä.
Keskustakolmion kärjet ovat kuitenkin jo muualla.