Pääkirjoitus: Linnan mahti – "Mikäli Väinö Linna eläisi, hän saattaisi puhista nyt sitä, miten hänen kirjailijantaivaltaan ja tuotantoaan arvioidaan. Tuskin hän pohjimmaltaan vihainen olisi"

Petteri Mäkinen

Petteri Mäkinen

Väinö Linnan syntymästä tulee sunnuntaina kuluneeksi 100 vuotta. Tamperelaiskirjailija on taas noussut puheenaiheeksi ja syystäkin.

Linnan merkityksestä kertoo parhaiten se, että hänen kirjojensa merkitys on jo ilmestymisen jälkeisistä vuosista saakka ollut isompi puheenaihe kuin niiden sisältö.

Linna nousi suurromaaniensa ansiosta nopeasti myös poliittiseksi vaikuttajaksi. Linna oli Kekkosen toisen tasavallan vankka tukimies. Osittain tästä syystä Linna nostettiin jalustalle jo elinaikanaan. Jälkimerkityksestä kertoo parhaiten se, että monet nykyiset yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat nostaneet Täällä Pohjantähden alla -trilogian nuoruutensa vaikuttavimmaksi ja tärkeimmäksi lukukokemukseksi. Poikkeuksia on, mutta useimmiten näin ääneen sanoneet ovat löytäneet poliittisen polkunsa vasemmalta.

Väkevin ja kauaskantoisin hänen vaikutuksensa on ollut suomalaisten historiakuvaan. Trilogia oli avoin haaste Linnan yksipuolisena pitämää historiakuvaa kohtaan. Perätessään muun muassa tasapainoista tutkimusta sisällissodasta, hän kirjoitti oman tulkintansa.

Vuosikymmenten varrella historioitsijat ovat vastanneet osoittamalla asiavirheitä tekstistä sekä kritisoimalla epäedustavia henkilöhahmoja ja historiallisen yleiskuvan vääristymistä. Kirjailijan mahdista kertoo se, että trilogia vaikutti vuosikymmenet historiakuvaan suvereenisti. Muun muassa torpparikysymys sodan taustalla ylikorostui.

Historiallinen arvo on silti syytä antaa. Teos kuvaa yhteiskunnallista muutosta Pentinkulman maalaisyhteisöstä käsin osaavasti ja uskottavasti. Suomen historian yleisesitys se ei ole, eikä edes tapahtumiltaan erityisen edustava ja tyypillinen. Kirja on romaani, hieno lukukokemus. Juuri tästä kumpuaa sen vaikuttavuus.

Mikäli Väinö Linna eläisi, hän saattaisi puhista nyt sitä, miten hänen kirjailijantaivaltaan ja tuotantoaan arvioidaan. Tuskin hän pohjimmaltaan vihainen olisi. Linna provosoi tarkoituksella.

Linnaa on syytä lukea ja tutkia. Jokainen sukupolvi muodostaa hänen tekstistään oman käsityksensä. Kansallisten merkkiteosten kohdalla näin pitääkin olla.

Kommentoi