Kolumni: Lasten harrastukset ovat tulevaisuusinvestointi – "Vapaaehtoisesti järjestetyn harrastustoiminnan ei pitäisi kaatua tilaongelmiin"

Jocka Träskbäck

Koronakriisin toisen aallon myötä harrastustoimintoja on jälleen keskeytetty viikkokausiksi. Monien asioiden arvon huomaa vasta kun ne ovat poissa, ja perheenisänä olen saanut huomata miten merkittävää roolia harrastukset ovat näytelleet lasten elämässä.

Niitä odotetaan, niistä puhutaan ja niissä saadaan tärkeitä sosiaalisia kontakteja. Koronakriisiin lienee odotettavissa ensi vuonna helpotusta, mutta kriisi on jo nyt osoittanut harrastustoiminnan merkityksen muutenkin kuin vain fyysisen terveyden kannalta.

Lajissa kuin lajissa kyse on suuremmasta kokonaisuudesta kuin miltä höntsyt, tanssikoulut tai koodauskerhot voivat aluksi vaikuttaa. Harvoin tulee ajatelleeksi miten tärkeää roolia harrastukset näyttelevät lasten ja nuorten hyvinvoinnissa myös mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyn saralla.

Puhumattakaan siitä, miten harrastukset saavat lapset ja nuoret tuntemaan olevansa aktiivinen osa heitä ympäröivää yhteisöä.

Yhteisöä, jossa heidät tunnetaan, heidän tapaamistaan odotetaan ja heidät otetaan innolla mukaan yhteiseen toimintaan.

Alle kouluikäisten liikuntaharrastukset ovat yleensä leikin varjolla liikkumista, mutta iän karttuessa tilanne muuttuu. Jo alakouluikäisten kohdalla on nähtävissä ilmiö, jossa lapsen täytyy valita kolmet treenit viikossa tai vaihtaa lajia. Mukava harrastus voi tuolloin johtaa mailan puristamiseen ja innon lopahtamiseen.

Monien asioiden arvon huomaa vasta kun ne ovat poissa.

Siksi on tärkeää, että lapsille ja nuorille järjestetään kilpaurheilun lisäksi myös matalan kynnyksen harrastustoimintaa, höntsypohjalta.

Jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori saadaan pidettyä mukana, tulee eri toimijoita kohdella esimerkiksi tilavarauksissa tasavertaisina kilpaurheilun kanssa. Vapaaehtoisesti järjestetyn harrastustoiminnan ei pitäisi kaatua tilaongelmiin.

Vuonna 2018 UKK-instituutti laski, että liikkumattomuuden hinta Suomelle on peräti kolme tuhatta miljoonaa euroa vuodessa.

Sellaiseen meillä ei ole varaa. Panostukset lasten ja nuorten harrastustoimintaan ovatkin tulevaisuusinvestointi.

kirjoittaja on yrittäjä ja Lempäälän kunnanvaltuutettu (kok.)

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut