Tampereen kaupungin talous on jo kymmenen vuotta peräkkäin ollut vahvasti alijäämäinen. Tänä vuonna alijäämä näyttää yllättäen uusimman tulosennusteen mukaan kääntyvän seitsemän miljoonan euron verran plussan puolelle. Syy on yksinkertainen. Tampere on saanut harkinnanvaraista avustusta valtiolta koronaepidemiasta aiheutuvien menojen peittämiseksi sekä peruspalveluihin että liikenteeseen. Valtion ylimääräiset tukitoimenpiteet ovat kaikkiaan tänä vuonna yhteensä yli 52 miljoonaa euroa.
Eli Tampereen kaupungin tulosennuste ei ilman valtion laajoja tukitoimenpiteitä olisi kovin kummoinen, pikemminkin entisenkaltainen. Tampereen kaupungin talous on kuitenkin vielä huonommassa kunnossa kuin mitä jatkuvat alijäämäiset tilinpäätökset kertovat. Velalla tehdyt ylisuuret investoinnit ovat velkaannuttaneet kaupungin korviaan myöten. Koko kaupunkikonsernin investointimenot ovat jo vuosia olleet useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Ensi vuonna kaupunkikonsernin investointien kokonaissumma nousee pormestarin budjettiesityksen mukaan 560 miljoonaan euroon. Tänä vuonna investointitaso on 500 miljoonan euron luokkaa. Kaupunkikonsernin velanottoa tulee tarkastella kokonaisuutena, koska viime vuosina lähes kaikki Tampereen suuret investoinnit on toteutettu kaupungin osakeyhtiöiden kautta, muun muassa ratikka ja uusi keskuspuhdistamo.
Koko kaupunkikonsernin velka on jo nyt kahden miljardin euron tasolla. Tästä emokaupungin osuus on hiukan alle puolet ja sen yhtiöiden osuus vähän yli puolet. Velkaa on tällä hetkellä 8400 euroa kutakin kaupunkilaista kohti. Tällä vauhdilla velka on edelleen kasvamassa nopeasti.
Kun jatkuviin alijäämiin ja paisuviin velkamääriin on päädytty melko hyvän talouskehityksen aikana, voi perustellusti kysyä, miten kaupunki tulee selviytymään koronaepidemian ja sen seurauksena päälle kaatuvan laskusuhdanteen tuomista mittavista haasteista sekä sote-uudistuksesta. Yksistään sote-uudistus on viemässä Tampereelta lähes kahden miljardin euron vuosibudjetista 830 miljoonaa euroa vuositasolla maakunnalle. Mitä tapahtuu, kun työttömyys kasvaa, verotulot hiipuvat ja korot nousevat? Lisävelalla ja valtion lisätuellako tästä selvitään? Tuskinpa.
Tampereella tulisi lähteä siitä, että kaupunkia kehitettäisiin lakisääteiset palvelut edellä. Kaikille kaupunkilaisille tulisi turvata ensisijaisesti hyvät palvelut. Investoinnit sen sijaan tulisi asettaa tärkeysjärjestykseen ja toteuttaa niistä tärkeimmät. Investoinnit ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpi kysymys on mihin investoidaan. Tässä kaupunkilaisten kuunteleminen olisi äärettömän tärkeätä. Näin kaupungin talous olisi saatavissa tasapainoon ilman veronkorotuksia ja samalla kaupunkilaisten tärkeät peruspalvelut voitaisiin turvata. Kuntapolitiikka ei ole tähtitiedettä, mutta muutos Tampereella edellyttää nykyisen kuntapoliittisen linjan olennaista kääntämistä. Tämä on tulevien kuntavaalien pääkysymys.
Jari Heinonen
VaTa ry:n puheenjohtaja