Lukijalta: Suomi on vastuussa omasta turvallisuudestaan – "Turvallisuuden varmistaminen voi kuitenkin olla mahdotonta, jos salaisuudesta ei voida tinkiä"

Jokainen suvereeni maa on ensisijaisesti itse vastuussa omasta turvallisuudestaan. Kansainväliset sopimukset, erilaiset liittoumat sekä ennustettava ja vakautta tukeva oma ulkopolitiikka ovat hyvä lähtökohta myös Suomelle.

Kaikkien toimijoiden hyväntahtoisuuteen ei voi kuitenkaan luottaa. Diplomatian rinnalla tarvitaan myös tiedustelua. Turvallisuusympäristömme on viime vuosina merkittävästi muuttunut ja monimutkaistunut. Tiedustelulainsäädäntömme oli pitkään pahasti jäljessä moneen muuhun maahan verrattuna.

Vuoden 2015 hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite tarvittavan säädösperustan luomisesta. Turvallisuusviranomaisemme tarvitsivat ajantasaisia keinoja turvallisuusuhkien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Uusi lainsäädäntö tiedustelusta ja sen valvonnasta on nyt voimassa.

Uudella tiedustelulainsäädännöllä parannettiin Suomen valmiuksia suojautua esimerkiksi terrorismilta ja vieraiden valtioiden vakoilulta. Uhka voi kohdistua maanpuolustukseemme tai muihin yhteiskunnan tärkeisiin toimintoihin. Siviili- ja sotilastiedustelu tuottavat analysoitua tietoa ylimmälle valtiojohdolle päätöksenteon tueksi.

Myös yritysvakoilun vaikutukset ovat merkittäviä. On arvioitu, että 2–3 prosenttia bruttokansantuotteesta voidaan menettää yritysvakoilun seurauksena. Maakohtaiset erot ovat toki huomattavia.

Tiedusteluvaltuuksien säätämisessä oli huomioitava, että perustuslain mukaan Suomessa kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Turvallisuuden varmistaminen voi kuitenkin olla mahdotonta, jos salaisuudesta ei voida tinkiä. Perustuslakia oli muutettava niin, että turvallisuusviranomaisilla on oikeus puuttua viestien salaisuuteen yksityisyyden suojan estämättä, kun hankitaan tietoja, jotka uhkaavat kansallista turvallisuutta.

Tiedustelulainsäädäntömme on yksityiskohtaista ja toiminta tiukkaan valvottua. Kansalaisten massavalvontaa ei sallita.

Tehokkaampi tiedustelu tarkoittaa suomalaisille suurempaa turvallisuutta. Toisaalta viranomaisten laajemmat toimivaltuudet voivat väärin käytettynä vaarantaa kansalaisten yksityiselämän suojaa ja viestien salaisuutta.

Tiedusteluviranomaisten keskeisin valvoja on tiedusteluvalvontavaltuutettu. Tehtävänä on valvoa tiedustelutiedon käytön lainmukaisuutta. Lisäksi eduskuntaan perustettiin siviili- ja sotilastiedustelua valvomaan tiedusteluvalvontavaliokunta. Se valvoo tiedustelun asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Tiedusteluvalvontavaliokunnassa on 11 jäsentä ja kaksi varajäsentä. Tiedusteluvalvontavaltuutetulla ja tiedusteluvalvontavaliokunnalla on laajat tiedonsaantioikeudet.

Suomessa luottamus viranomaisiin on hyvä. Tiedustelulainsäädännön hyväksyttävyys ja luottamus sen päämäärin on vahva. Turvallisuutta arvostetaan.

Tiedusteluvalvontavaltuutettu on antanut eduskunnalle ensimmäisen vuosittaisen kertomuksensa. Kertomus sekä valiokunnan siitä tekemä mietintö ovat julkisia. Mietintö valmistunee tänä syksynä.

Pauli Kiuru

kansanedustaja (kok.),

tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut