Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdyt törkeät tietomurrot sekä yrityksen ja sen asiakkaiden kiristäminen ovat esimerkki uudenlaisesta rikollisuudesta, jolle digitalisoitunut maailma antaa mahdollisuuden. Teon ainutlaatuisuudesta kertoo se, että uhreja voi olla kymmeniätuhansia.
Merkitys ei synny vain uhrien määrästä. Terapiassa käyneiden kiristäminen heidän yksityisyytensä piiriin kuulvien asioiden julkistamisella on kaukana inhimillisyyden tuolla puolen.
Teko on tuomittu poikkeuksellisen laajasti, pontevasti ja teräväsanaisesti. Jos viime kuukausina on nostettu keskusteluun rikosten ja rikollisten saama media-aika ja jopa lähtökohtien ymmärtäminen, ei Vastaamon tapauksessa ole ollut tästä pelkoa. Teko ja rikolliset on sijoitettu jonnekin iljettävän ja kuvottavan välimaastoon.
Toistaiseksi tietoja on toimitettu vain salattuun tor-verkossa, mutta rikollisilla saattaa olla vielä pyrkimyksiä yrittää saada tietoja laajempaa julkisuuteen. Muun muassa sosiaalisessa mediassa on levinnyt kampanjoita, joissa sanoudutaan irti aineiston lukemisesta ja levittämisestä. Uutismediassa on korostettu, että rikollisella tavalla hankitun yksityisyydensuojan piiriin kuuluvan aineiston kaikenlainen käyttö olisi Journalistin ohjeiden vastaista.
Vaikka jupakka pitkittää monen kärsimystä, voi siitä seurata välillisesti myös postiivisia vaikutuksia. Ehkä tietovuoto ja sen yhteydessä vapaaehtoisesti julkisuuteen tulleet kiristyksen uhrit poistavat häpeää henkisen avun hakemisesta.
Ennen kaikkea tietovuoto osoittaa tietoturvallisuuden merkityksen varsinkin kun kyseessä on arkaluontoiset terveyteen liittyvät tiedot. Tämä haaste on nyt otettava vakavasti valtiovallassa saakka. Luottamus tietoturvaan on kokenut niin kovan kollektiivisen kolauksen, että sen palauttaminen vaatii viranomaisilta ja hallitukselta nyt pontevia ja rivakoita otteita.
petteri.makinen@tamperelainen.fi
Päätoimittaja