Matkailuteollisuus, ravintolateollisuus, tapahtumateollisuus...
Tämän jaottelun mukaan Suomessa ei ole yhtään paikkakuntaa, joka ei olisi teollisuuspaikkakunta.
Olisiko kielitoimistolla tässä asiassa jotain sanottavaa, ettei tässä vain raiskata suomen kieltä.
Tampereen pellava- ja rautateollisuus Oy, entinen Tampella, valmisti konkreettisia pellava- tai rautatuotteita. Jokainen tunnisti pellavapyyhkeen samalla tavalla pyyhkeeksi ja hyöryveturin veturiksi.
Mikä on matkailun tuote? Ilmeisesti kokemus, jokainen kokee saman matkan omalla tavallaan. Tekemäänsä matkaa on myös vaikea myydä edelleen.
Ravintolan tuote on nälän poistaminen. Nälkä on myös erilainen, vaikka ihmiset asettuvat samaan pöytään. Nälkä poistuu, mutta kerran syötyä, ruuasta jäljelle jää osuutta on myös vaikea myydä edelleen.
Näitä kolmea teollisuuden alaa yhdistää yksi tekijä – kertakäyttöisyys.
Tapahtumateollisuus on näistä ehkä mielenkiintoisin teollisuuden ala. Tapahtumaan kutsutaan hippaheikki hyppimään lavalle, jonka savukoneet työntää ilman savua täyteen ja musiikin desipelimittarit näyttää 150 db. Tapahtumateollisuuden tuote on ilmeisesti myös kokemus. Jos haluat uuden kokemuksen, osta se uudelleen.
Näitä kolmea teollisuuden alaa yhdistää yksi tekijä – kertakäyttöisyys. Siksi sanotaankin showbisnes, on ainoa oikea bisnes.
Näiden uusinormaalien teollisuusalojen tuote on ilmeisesti immateriaalinen.
Suhtauden kriittisesti tähän teollisuus-sanan väärinkäytöön, miksi tarvitaan liite teollisuus? Onko liite sitä varten, että helpommin lohkeaa esimerkiksi korona-avustusta? Ministeri Mika Lintilä (kesk.) käytti tapahtumateollisuus-sanaa oikein tyylikkäästi eduskunnan kyselytunnilla.
Risto Rantanen
Tampere