Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Elämystalouden tukeminen on elvytystä – "Alan työttömyys on iskenyt voimakkaasti juuri suuriin kaupunkeihin"

Matkailu, tapahtumat ja näiden ympärille rakentuva liiketoiminta erilaisine palveluineen muodostavat erityisesti suurille kaupungeille aluetaloudellisesti merkittävän elämystalouden kokonaisuuden.

Elämystalouden kasvunäkymät ennen koronakriisiä ovat olleet erittäin hyvät. Korona-kriisin myötä elämystalouden koko aluetaloudellinen ketju on kuitenkin halvaantunut.

Samalla alan työttömyys on iskenyt voimakkaasti juuri suuriin kaupunkeihin. Tällä on merkittäviä vaikutuksia erityisesti nuorisotyöttömyyteen. Tapahtumateollisuudessa toimi viime vuonna noin 3 200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa.

Alalla on työskennellyt noin 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työntekijää. Tutkimustulosten mukaan tapahtumayritysten liikevaihdot ovat pudonneet jopa yli 90 prosenttia.

Matkailuala on vastaavasti työllistänyt ennen koronakriisiä noin 142 100 työntekijää Suomessa. Työntekijöistä 30 prosenttia on alle 26-vuotiaita.

Koko elämystalous on ollut voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ajan. Ilman mittavia elvytyspanostuksia alan elpymiseen, merkittävä kasvupotentiaali romahtaa ja ala osaajat hakeutuvat muualle.

Alan työttömyys on iskenyt voimakkaasti juuri suuriin kaupunkeihin.

Samalla suurimmat kaupunkiseudut menettävät aluetaloudellisesti tärkeää liiketoimintaa eikä tehtyjä investointeja päästä hyödyntämään täysimääräisesti. Esimerkiksi Tampereella elämystalouden infraan on viime vuosina tehty merkittävät investoinnit.

Alueen kulttuurilaitokset, messu- ja kongressikohteet (Tampereen messu- ja urheilukeskus, Tampere-talo, teatterit, Särkänniemi, Uros Live) sekä rakennetut tapahtuma-alueet voivat luoda merkittävän pohjan elämystalouden elpymiselle ja uudistumiselle. Tampereen tapahtuma-alueet ovat sijoittuneet myös kaupunkirakenteen ytimeen, joka mahdollistaa älykkään ja kestävän liikkumisen ja palveluiden ratkaisut.

EU:n 2,3 miljardin elvytysrahapotin suuntaamista toiminnallisesti ja alueellisesti rakennetaan parhaillaan. Suurten kaupunkien tapahtuma- ja matkailusektorin ja tähän liittyvän koko palvelualan huomioinen osana elvytyspakettia on tärkeä osa Suomen työmarkkinoiden toimivuutta, kaupunkiseutujen kehitystä ja kansainvälisyyden edistämistä.

kirjoittaja on Tampereen kaupungin kilpailukykyjohtaja