Kolumni: Elpymiseuroilla ei eletä – "Meillä Pirkanmaalla on vahva tahtomus, että EU:n elpymisrahoitusta käytetään kestävän muutoksen tekemiseen"

Hannele Räikkönen

Starttasin syyskauden Brysselissä palaamalla työmatkapyöräilyn pariin. Liikennettä – sekä autoja että pyöriä – on nyt huomattavasti enemmän kuin viimeisten 6 kuukauden aikana. Tästä päätellen voisi ajatella, että normaali arki on palannut myös Belgiaan. Näin ei kuitenkaan ole ja siitä muistuttavat joka päivä esimerkiksi katukuvassa näkyvät – pakolliset – maskit.

Koronaluvut ovat viime viikkoina nousseet eri puolilla Eurooppaa, näin myös Suomessa. Maskit ja muut oleelliset turvatoimet mahdollistavat kuitenkin yhteiskunnan ja talouden pyörimisen. Niin kauan kuin pidämme pandemian aisoissa, voimme keskittyä talouden toipumiseen ja työllisyyden edistämiseen.

Syyskauden oleellisin asia sekä Brysselissä että jäsenmaissa onkin viedä EU:n koronapandemiasta johtuvan talouskriisin tueksi koottu 750 miljardin euron Next Generation EU -elvytyspaketti maaliin. Myös Suomi on aloittanut valmistelun noin 3,2 miljardin euron elvytysrahan käytöstä.

Koronapandemian vaikutukset EU:n ja globaaliin talouteen ovat erittäin vakavia. EU:n elvytyspaketti on keskeisessä roolissa Euroopan - ja Suomen - talouden elvyttämisessä. Elvytyksen tulee olla nopeaa, kohdennettua ja vaikuttavaa. Lisäksi elvytyspaketista rahoitettavien tulevaisuushankkeiden pitää olla käynnistettävissä heti ja niillä täytyy olla merkittävää vaikutusta kansantalouteemme.

Paineita käyttää EU-elvytystukea valtion tavanomaisiin menoihin varmasti on, mutta tällainen olisi lyhytnäköistä sekä meillä että muualla. Meillä Pirkanmaalla on vahva tahtomus, että EU:n elpymisrahoitusta käytetään kestävän muutoksen tekemiseen. Me peräänkuulutammekin elvyttämisen vahvaa linkittämistä elinkeinoelämän ja teollisuuden uudistumiseen. Jos koronakriisi on jotain opettanut niin sen, että uudistuminen on välttämätöntä ja että paluuta vanhaan ei ole. Uudistumista vaatii myös koko ajan voimistuva ilmastonmuutos.

Suomessa on avaimet uuteen ja kestävään kasvuun panostamalla vihreään kehitykseen ja digitalisaatioon, sosiaalisen pääomaan, saavutettavuuteen sekä sellaiseen infrastruktuuriin, joka tukee uuden luomista. Pirkanmaa haluaa olla tässä työssä vahvasti mukana.

kirjoittaja on Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston EU-yhteysjohtaja

Elpymisrahoitusta käytetään kestävän muutoksen tekemiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu