Kolumni: Laitteet kiinni – "Commodore VIC-20 oli vielä alkeellinen vehje – uudessa älypuhelimessa on muistia ja laskentatehoa noin 10 000 kertaa enemmän"

Kalle Kallio

Tampereella on 187 perinteistä hiekkakenttää, mutta vapaa-ajan pihapelejä niillä näkee enää harvoin. Lasten liikkuminen on vähentynyt vuosi vuodelta ja samoin on käynyt lukemiselle. Tutkimusten mukaan suurin osa pojista lukee vain, jos on pakko.

Mistä tämä oikein johtuu? Paikannan ongelman alkupisteen 40 vuoden taakse, jolloin ensimmäinen kotitietokone tuli markkinoille.

Commodore VIC-20 oli vielä alkeellinen vehje – uudessa älypuhelimessa on muistia ja laskentatehoa noin 10 000 kertaa enemmän.

Koneet ja sähköiset sisällöt tehdään toinen toistaan koukuttavammiksi. Lapset eivät enää liimaudu väritelevision eteen, kun kodeissa räplätään päivät pitkät tietokonepelejä, pelikonsoleita, pädejä ja puhelimia.

Yli puolet kymmenvuotiaista tuijottaa ruutua yli kaksi tuntia päivässä eli ihan liikaa.

Teini-iässä tämä näkyy jo terveydessä. Nuorten selkävaivoilla, ylipainolla ja unihäiriöillä on armoton yhteys laitteiden liikakäyttöön. Uni ei tule ruudun väsyttämään silmään eikä päivällä koulussa tahdo pää toimia.

Lapsia tästä on silti turha syyttää, vika on meissä.

Aivojen turha kuormittaminen lisää stressiä ja mielenterveyden ongelmia. Älkää ihmetelkö, miksi Pisa-tulokset heikkenevät.

Lapsia tästä on silti turha syyttää, vika on meissä kasvattajissa. Miksi me niin hullaannuimme Nokian ja peliteollisuuden johdattamina tietoyhteiskunnasta? Nyt kansakunnalla piisaa uusia ongelmia, kun amerikkalaiset algoritmit tyrkyttävät meille valeuutisia, vihapuhetta, ongelmapelaamista ja nettipetoksia.

Aikuisillakin ruuturiippuvuus aiheuttaa masennusta, heikentää terveyttä ja varastaa aikaa elämältä. Laitteiden liikakäytöllä on tilastollinen yhteys huonoon kuntoon, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja jopa syntyvyyden laskuun. Ainoa hyvä juttu on raitistuminen, kun viinakin häviää virtuaalipäihteille.

Olen varma siitä, että sosiaalisen median vaihtaminen iltakävelyyn ja kirjaan parantaisi myös omaa elämänlaatuani.

Itsekuri on kuitenkin minulle vaikeaa siinä missä kaikille muillekin.

Näin tämä ei kuitenkaan voi jatkua – laitteet pitää pistää välillä kiinni.

Kirjoittaja on tutkimusvapaalle jäänyt Työväenmuseo Werstaan johtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu