Kolumni: Metsästystä ja luonnonsuojelua – "Eläinkolarien määrä kulkee käsi kädessä eläinkannan kanssa"

Tommi Rasila

Metsästys on suomalaisten ikiaikainen harrastus ja elinkeino. Yli 300000 suomalaista hakee vuosittain metsästyskortin. Vaikka metsästysajat painottuvat syksylle on toiminta ympärivuotista sisältäen paljon muutakin kuin itse metsästäminen, kuten riistanhoitoa, talkootöitä ja viranomaisten auttamista. Laji elävöittää maaseutua ja houkuttelee kaupunkilaisetkin luontoon.

Metsästys nousee silti julkisuudessa usein esiin negatiivisen kautta. Tienvarressa nääntyviä supinpentuja hehkutettiin mediassa ja viitattiin vieraslajina Suomeen tulleen supin osalta keventyneeseen metsästyslakiin. Emän oli kuitenkin ammusta todennäköisemmin vienyt auto eli kyseessä oli ns. fake news, mutta miksi antaa faktojen pilata hyvä tarina?

Pörröisten supien kohtaloa surkutellessa unohtuu kätevästi sekin, että luonnossa supit syövät löytämistään pesistä kaiken, oli siellä sitten jäniksiä tai sorsia aikuisina, poikasina tai munina. Supit eivät tee riistanhoitotyötä, ne pyrkivät lisääntymään.

Metsästäjäkään ei aina toki ymmärrä muuta maailmaa. Esimerkiksi minusta tuntuu nurinkuriselta, että kun pellolle tai rantapuistoon laskeutuu parintuhannen valkoposkihanhen parvi ruokailemaan niin tätä tulokaslajia ei saa hätistää saati metsästää. Toisaalta voi lähteä syksyllä metsään ja jos päivän vaelluksella näkee yksittäisen teeren niin sen saa ottaa eräksi. Ilmeisesti jotkin eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Hirvenmetsästys on vaikuttavuudessaan oma lukunsa. Eläinkolarien määrä kulkee käsi kädessä eläinkannan kanssa, oli kyseessä hirvi, peura tai supi.

Hirvikolarien määrä pidetään kurissa hirvikannan säätelyllä, joka tehdään riistakeskuksen koordinoimana satojen metsästysseurojen yhteisenä ponnistuksena. Samalla koetetaan pitää hirvieläimet turvallisilla seuduilla ja luonnollisessa määrin ihmisarkoina. Näin säästetään emät ja muut hirvet jäämästä autojen alle ja samalla ihmishenkiä.

Eläinkolarien määrä kulkee käsi kädessä eläinkannan kanssa.

Ja kun kolisee niin ketkä lähtevät poliisin kutsusta SRVA-apuna etsimään loukkaantunutta hirveä? Ne paikalliset metsästäjät.

Suomalaisena ja metsästäjänä kunnioitan luontoa ja eläimiä suunnattomasti. Syömme sen minkä eräksi saamme, vaikka olemmekin vähentäneet lihansyöntiä koska se on järkevää. Suosittelen tutustumaan lajiin vaikkapa menemällä mukaan lintumetsälle tai hirvijahtiin – mutta varovasti koska kipinä saattaa syttyä.

Kirjoittajan neljästä lapsesta neljällä on metsästyskortti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.