Kolumni: Poikkeuskesä osoitti että yritykset sopeutuvat – "Valtion kehittämistuet ovat auttaneet monia yrityksiä"

Pasi Mäkinen

Kirjoitan tämän kolumnin tietoisesti positiivisesta näkökulmasta, koska tässä kummallisessa maailmantilanteessa sille tuntuu olevan tarvetta. Ei tämä silti mitään pelkkää vaaleanpunapilvistä sanahelinää ole. Itse olen ainakin ollut positiivisesti yllättynyt, että tässä hyvin haasteellisessa paikassa erittäin suuri määrä yrityksiä on pystynyt paitsi selviytymään, myös sopeutumaan jopa upeasti vaikeuksiin.

Sitä haluan korostaa, että äskeinen teesini ei suinkaan tarkoita, että KAIKKI selviytyvät ilman vaurioita. Onneksi valtion kehittämistuet ovat auttaneet monia yrityksiä suuntaamaan liiketoimintaansa uusille urille ja olemaan jatkossa kilpailukykyisempiä, kun tämä epidemia on ohi.

Toki ohilaukauksiakin tukiasioissa on tapahtunut, mutta niiden saamaan huomioon nähden on niiden merkitys ollut marginaalinen.

Kehittämisrahoitusta on julkisuudessa kritisoitu siitä, että yrittäjien odotukset rahoituksesta olivat kustannusrahoituksen tyyppisiä. Tällainen rahoitusmuoto julkistettiin viime viikolla.

Oli kuitenkin varmaan viisasta, että tukirahoitus tehtiin ensin kehittämiseen, jossa hyväksyttäviä kustannuksia laajennettiin myös oman henkilöstön palkkoihin. Näin yritykset suunnattiin kehittämään omaa toimintaansa. Ja kun katselee listoja, mille yritykselle rahoitusta on myönnetty, joukossa on paljon sellaisia yrityksiä, jotka eivät koskaan aikaisemmin ole hakeneet julkista kehittämisrahoitusta. Jo se on aika vahva signaali siitä, että tuki on siis ollut tarpeen.

On oikeastaan jopa uskomatonta, miten nopeasti yritykset ovat keksineet uusia tapoja kehittää toimintaansa. En mainitse tekstissä yksittäisiä firmoja, koska liian moni yhtälailla nokkelasti toiminut jäisi mainitsematta.

Yleisellä tasolla haluan kuitenkin nostaa esiin vaikkapa kaupan alan lukuisat yrittäjät, jotka ovat ottaneet digitaalisen loikan rakentamalla verkkokaupan tai kehittäneet muuten sähköisiä palveluita aikataulussa, jota moni olisi ennakkoon pitänyt tyystin mahdottomana. Summa summarum, yrittäjien luovuus ja innovaatiokyky on ollut vertaansa vailla.

Monilla muilla toimialoilla on kehitetty tyystin uusia palvelumuotoja ja/tai tuotteista uusille asiakasryhmille. Moni on myös kehittänyt markkinointiaan uuteen suuntaan tai ovat uudistaneet jakelukanaviaan saatavuuden parantamiseksi.

Eri kehittämisrahoituksien yrittäjäkenttään valunut pääoppi onkin ollut se, että toimintaa ei näissä voi ajatella tuotekeskeisesti, vaan ajatusmalli on oman liiketoiminnan kehittämisessä. Tästä voi jatkossa olla hyötyä toiminnan kasvattamisessa.

Yrittäjien joukossa on paljon yrittäjiä, jolla on merkittävä osaaminen ja halu edelleen jatkaa yrittäjänä. Seuraavaksi pitäisi pohtia keinoja, miten näitä yrittäjiä autetaan uuteen alkuun.

Kirjoittaja on Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu